Yleinen 8.9.2016

Takaisin pintaan – sukelluskaveria ei jätetä

Luolasukeltajat Patrik Grönqvist (vas.) ja Vesa Rantanen painottavat huolellisen suunnittelun ja varalaitteistojen merkitystä turvallisessa sukeltamisessa.

Luolasukeltajat Patrik Grönqvist (vas.) ja Vesa Rantanen painottavat huolellisen suunnittelun ja varalaitteistojen merkitystä turvallisessa sukeltamisessa.

Norjan Plurdalenissa tapahtui helmikuussa 2014 sukellusonnettomuus vedenalaisessa luolassa 130 metrin syvyydessä. Suomalaisesta luolasukellusryhmästä kaksi menehtyi ja kolme selviytyi hengissä. Selviytyneet sukeltajat kokosivat pian tapahtuneen jälkeen pelastusryhmän ja palasivat hakemaan ystävänsä kotiin viranomaisten kiellosta huolimatta. Kaveria ei jätetä.

Sukeltajat Patrik Grönqvist ja Vesa Rantanen kertovat Turvallisuusmessuilla Jyväskylässä luolasukeltamisen turvallisuudesta sanoin, videoin ja kuvin. Grönqvist on palomies Helsingin pelastuslaitoksella ja Rantasellakin on palokuntataustaa.

Vesa Rantanen ei saanut vielä itse sukeltaa kärsittyään sukeltajantaudista onnettomuuden jälkeen. Hän otti vastuulleen pelastusoperaation sukellussuunnitelmat ja päiväohjelmat. Norjan poliisi oli myös takavarikoinut suomalaissukeltajien varusteet ja Rantanen lähti hakemaan niitä takaisin.

”Oli heti selvää, että lähdemme pelastusoperaatioon. Oli aikamoinen helpotus saada kaverit pinnalle”, Grönqvist kertoo.

Tapahtumasta ja salaisesta nosto-operaatiosta valmistunut dokumenttielokuva sai ensi-iltansa tammikuussa 2016.

Grönqvist ja Rantanen kertovat, että turvallinen luolasukeltaminen vaatii perusteellisen koulutuksen ja jatkuvaa harjoittelua. Suljetun kierron sukelluslaitteen toimintahäiriön varalle täytyy olla tarpeeksi avoimen kierron hengityskaasupulloja, vaikka ne vaikeuttaisivatkin liikkumista. Pitää varautua kaikkeen ja tarkkailla sukelluskavereita koko ajan, vaikka nämä sanoisivatkin kaiken olevan kunnossa. Harjoittelun pitää vaikeutua asteittain.

”Sukeltajalla pitää olla kyky selviytyä useista ongelmista kerralla eikä saa mennä paniikkiin. Sukellus pitää suunnitella huolellisesti. Jos haluaa luolasukeltaa yli sadan metrin syvyyteen, se vaatii kaiken vapaa-ajan ja rahat”, Rantanen kertoo.

Grönqvist sukeltaa myös palomiehen työssään, mutta se kokemus ei riitä.

”Pitää harjoitella paljon myös vapaa-ajalla, jotta itsevarmuus ja -luottamus säilyvät. Pitäisi olla vuosittain muutama parin päivän yhteinen harjoitus työporukallakin. Sukellustoiminta tuntuu olevan kuivumassa kasaan. Kesällä olisi hyvä ottaa myös pelastuslaitoksen vene mukaan harjoituksiin, jolloin kipparitkin saisivat hyvää harjoitusta”, hän ehdottaa.

Miesten mukaan sukeltamisessa koukuttaa se, että luolat ovat kauniita ja pääsee paikkoihin, joissa kukaan ei ole ennen käynyt.

”Kaikki sukellusreissut ovat vaarallisia. Riskejä on aina, mutta niin myös arkielämässä esimerkiksi moottoritiellä ajaessa”, Patrik Grönqvist muistuttaa.

Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto

Grönqvist ja Rantanen puhuvat luolasukeltamisen turvallisuudesta Jyväskylän Turvallisuusmessujen tietoiskutilassa torstaina 8.9. klo 12.30 ja perjantaina 9.9. klo 11.30. Heidät löytää myös ryhmän omalta osastolta B-hallista. Rantasen ja Grönqvistin tietoiskut ovat kiinnostavia, vaikka ei itse aikoisi koskaan sukeltaakaan. Heille voi myös esittää kysymyksiä.