Vakituisen tulityöpaikan turvallisuus -paneelikeskusteluun osallistuivat rakennustarkastaja Joni Koskela Porvoon rakennusvalvonnasta (vas.), palontutkija Jyrki Eskola vakuutusyhtiö If:stä, kehittämispäällikkö Heli Hätönen SPEKistä ja johtava palotarkastaja Timo Kouki Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Keskustelun alusti Vili Heinikoski Suomen Palopäällystöliitosta (oik.)
Tulitöiden kurssinjohtajapäivillä Helsingissä huhtikuussa oli monipuolista ohjelmaa. Areva Suomen turvallisuuspäällikkö Kari Hakala kertoi, että Olkiluoto 3:n ydinvoimalatyömaalla kirjoitettiin noin 4,4 miljoonaa tulityölupaa.
”Jotain on tehty oikein, kun ei tullut yhtäkään tutkintaan johtavaa tulipaloa tulitöiden takia”, Hakala totesi.
Paneelikeskustelu vakituisen tulityöpaikan turvallisuudesta innosti vilkkaaseen keskusteluun – eikä yhtä helppoa vastausta tullut. Johtava palotarkastaja Timo Kouki Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta sanoi, että toiminnanharjoittajalle voi olla hankalaa tunnistaa erityisesti tulityöpaikan rakenteelliset vaatimukset.
”Voimassa olevat rakennuslainsäädäntö sekä -määräykset eivät tunnista tulityöpaikkaa. Lisäksi haasteensa tuo tilan koko: missä vaiheessa isossa tilassa – esimerkiksi kokoonpanosali – vakituinen tulityöpaikka vaihtuu tilapäiseksi tulityöpaikaksi? Lainsäädännössä on viittaus tulitöitä koskeviin standardeihin. Valitettavasti näissäkään ei oteta kovin kattavasti kantaa tulityöpaikan rakenteellisiin yksityiskohtiin. Käytännössä niin lainsäädännössä kuin standardeissa ja ohjeissa velvoitetaan sekä ohjataan toiminnanharjoittajaa huolehtimaan tulitöistä aiheutuvien riskien torjuntaan, kuten kipinöinnin hallintaan. On sitten tapauskohtaista, miten se on toteutettavissa kulloisessakin toiminnassa ja tilassa.”
Oma rakentamistapaohje tarpeen
Koukin mukaan vakituisten tulityöpaikkojen osalta olisi hyvä olla oma rakentamistapaohjeensa
”Yksinkertaisimmillaan tämä voisi tapahtua vakuutusalan tarkemmalla ohjeistuksella, joka ottaisi kantaa yksityiskohtaisemmin tekniseen toteutustapaan. Laajempi ja kattavampi tapa olisi tietysti saada vakituisten tulityöpaikkojen vaatimukset rakentamista ohjaavaan lainsäädäntöön tai määräyksiin. Tätä kevyempi keino on tehdä vakituisille tulityöpaikoille oma rakentamistapaohje.”
”Vakituisen tulityöpaikan perustaminen ei ole mielestäni rakennusvalvontaviranomaisen kannalta ainakaan yksiselitteinen. Suurin osa tehtävistä muutoksista jää varmasti hakematta, koska hankkeeseen ryhtyvä ei tiedosta tekevänsä luvanvaraisia töitä. Pelastusalan ja vakuutusyhtiöiden julkaisuissa on paljon hyviä ohjeita, mutta niissä ei puhuta rakennusluvasta. Olennaisiin käyttötarkoituksen muutoksiin tarvitaan rakennuslupa. Jos vanhaan halliin tehdään väliseinistä huone, jossa on tarkoitus tehdä tulitöitä on muutos luvanvarainen.”, kertoi rakennustarkastaja Joni Koskela Porvoon rakennusvalvonnasta.
Ei helppoa ammattilaisillekaan
Koukin mukaan uuteen rakennukseen on jo alkuvaiheen suunnitelmissa mahdollista tehdä hyvä ja toimiva tulityöpiste.
”Koulut ovat tästä erinomainen esimerkki. Vanhoihin rakennuksiin tehtävät vakituiset tulityöpaikat vaativat aina yksilöllistä suunnittelua ja arviointia. Ongelma on jo siinä, että toisinaan toteuttaminen edellyttää ilmoitusta tai lupaa (rakennusvalvonta) ja toisinaan sen voi toteuttaa omatoimisesti.”
Koukille vahvistui käsitys, että tulitöihin tarvitaan yksityiskohtaisempia ohjeita.
”Nyt lainsäädäntö sekä ohjeistus on liian laveaa. On huomioitava, että valtaosalla tulitöitä tekevillä tai niistä vastaavilla ei ole syvällistä riskienhallinta- ja rakennustapatuntemusta. Eikä tulityöprosessi ole helppoa riskienhallinnan- ja rakennusalan ammattilaisillekaan. Yksinkertaiset, mutta monipuoliset ja runsaat ”rautalankaohjeet” helpottaisivat huomattavasti tulitöiden toteuttamista sekä valvontaa”, Kouki sanoo.
Myös Heli Hätönen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä kaipaa selkeyttämistä.
”Meille tulevien kysymysten perusteella tällä hetkellä rakennus- tai muutoshankkeeseen ryhtyneelle, tai sitten suunnittelijallekaan ei ole aina selvää, mitä vaatimuksia vakituisen tulityöpaikan osalle on.”
Vakuutuksiin selkeät ohjeet varotoimista
Janne Sirén työskentelee Vantaan ammattiopisto Variassa.
”Olen ollut 2,5 vuotta tulitöiden kurssinjohtajana. Tämä oli ensimmäinen kerta kurssinjohtajapäivillä.”
”Minulle vakituisen tulityöpaikan perustamisen prosessi on selkeä, mutta yleisesti yrityksissä ja kotona ihmisiltä puuttuu tietoja turvallisesta toiminnasta tulitöissä. Vakuutuksiin voisi laittaa selkeät ohjeet varotoimista, mikäli vuokraa tai omistaa asunnon, autotallin tai vastaavan tilan. Lisäksi, että korvaussummia voidaan pienentää, jos varotoimia ei ole noudatettu.”
”Parasta päivillä oli yleinen tietomäärän lisääntyminen tulitöistä. Oli mukava keskustella ja saada eri näkökulmia asioihin.”
Lisää tietoa Sirén kaipaisi siitä, minkälaisia onnettomuuksia sattuu tulitöissä ja miksi. Samoin miten voitaisiin estää kyseiset onnettomuudet, kuten tapaus Toijala Works.
Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto
Lue koko juttu Toijala Worksin tulipalosta numerosta 4–5/2022
Lue lisää tulitöistä Pelastustiedosta 6/2022, joka ilmestyy 31. elokuuta.
