Tomi Rask on Vuoden palomies. Hän työskentelee Helsingin pelastuslaitoksella varautumisen opettajana.
Helsingin pelastuslaitoksen varautumisen opettaja Tomi Rask on Vuoden Palomies 2024.
”Kun kuulin valinnasta, ajattelin, että joku vedättää tai tämä on jokin jäynä. Sitä on vaikea uskoa vieläkään”, Rask sanoo.
Saamastaan huomionosoituksesta hän sanoo olevansa otettu ja toteaa päässeensä hienoon seuraan.
Rask on työskennellyt viimeisen parinkymmenen vuoden ajan varautumisen parissa. Hänen päätehtävänsä on opettaa Helsingin Pelastuskoulussa virkahenkilöitä ja vapaaehtoisia toimijoita.
Rask on päässyt tekemään myös kansainvälistä yhteistyötä, joka painottuu keskusteluihin asiantuntijoiden ja päättäjien kanssa suomalaisista ja erityisesti helsinkiläisistä väestönsuojelun järjestelyistä.
”Kun olen esitellyt helsinkiläistä infrastruktuuria, siitä ollaan kansainvälisesti hämmentyneitä, että olemme kylmän sodan jälkeen pitäneet väestönsuojia yllä. Katse karttaan paljastaa, miksi näin on”, Rask sanoo
”Käytämme väestönsuojelussa hyvin reguloituja ja teknisiä laitteita, jotka kestävät rasitusvoiman eli pommituksen. Sekin on kansainvälisesti ihmeellistä, muualla väestönsuojat ovat monesti vahvistettuja kellareita.”
Pian on tulossa väestönsuojastandardi, jota suomalaiset ovat päässeet tekemään yhdessä NATO-partnereiden kanssa.
Ukrainan sota on alleviivannut väestönsuojelun tärkeyttä ja nostanut sitä paljon keskusteluun, mutta operatiiviseen toimintaan se ei juurikaan ole vaikuttanut. Rask sanoo, että palomiehet tekevät nyt kuten ennenkin, mutta väestönsuojelussa on huomioitava operatiivisen henkilöstön sekä pelastusmateriaalin ja -kaluston parempi suojaus.
”Ammattitaitoa ja kalustoa ei saada lisää nopeasti mistään. Suomessa ei esimerkiksi ole yhtään paloauton valmistajaa. Korinvalmistajia kyllä on, mutta alustat tilataan ulkomailta. Enää ei tule Sisuja Karjaalta.”
Raskin mukaan väestönsuojelun kuuluu myös operatiivisen toiminnan vahventaminen.
”Sanomme, että varastossa pitää olla tavaraa. Palomiehet tykkäävät siitä, että niillä on enemmän leluja.”
Rask uskookin, että varautumisen ja väestönsuojelun työ näkyy yhteiskunnan toimivuutena normaalioloissa. Hän toivoo, ettei työn tuloksia koskaan tarvittaisi siihen, mihin ne ensisijaisesti on tarkoitettu.
Teksti Marko Partanen
Kuva Kimmo Kaisto
