Itä-Uudenmaan pelastusjohtaja Peter Johansson toimii seuraavan kaksivuotiskauden pelastusjohtajien puheenjohtajana.
Pelastusjohtajien puheenjohtajana vuoden alussa aloittaneen Itä-Uudenmaan pelastusjohtaja Peter Johanssonin mielestä hyvinvointialueiden rahoituslaki kaipaisi kipeästi muutosta. Esimerkiksi hänen oma alueensa on kärsinyt siitä, kun kunnat hyvinvointialueelle siirryttäessä ilmoittivat liian pienet sote-kulut. Sen seurauksena rahoituksen alijäämä on 25 miljoonaa euroa vuodessa. Kolmanneksi pienin hyvinvointialue on myös arviointimenettelyssä. Soten ongelmat eivät ole kuitenkaan valuneet pelastustoimeen, mutta toki sillä on oma vaikutuksensa.
Esimerkkinä hän ottaa Itä-Uudellemaalle tärkeän öljyntorjuntavalmiuden. Harjoitella pitää, vaikka öljysuojarahaston avustusta ei enää ole eikä sitä saanut ottaa mukaan pelastustoimen kokonaisrahoitukseen hyvinvointialueella.
artikkeli jatkuu
Historiallisesti suurempi rooli
Marina Erholan johtama työryhmä arvioi raportissaan hyvinvointialueen nykytilaa ja tulevaisuutta. Johansson sanoo, että sen ehdotuksista on vaikea vetää johtopäätöksiä pelastustoimeen, koska raportissa ei mainittu pelastustoimea.
Siinä todetaan myös hyvinvointialueiden määrän vähentäminen, mutta Johansson kysyy, onko kyse enää silloin hyvinvointialueista, jos niitä on esimerkiksi viisi.
”Suuremmissa kokonaisuuksissa oma ääni vähenee. Nykyisessä järjestelmässä pystytään vielä päättämään tasapuolisesta rahanjaosta. Jos esimerkiksi Itä-Uusimaa olisi osa suurempaa, kyyti olisi kylmempää.”
Hän sanoo monien pelastusjohtajien todenneen, että pelastustoimella on nykyisillä hyvinvointialueilla historiallisesti suurempi rooli kuin koskaan aikaisemmin.
”Olemme mukana hyvinvointialueen johtoryhmässä, mutta kunta-aikana näin ei ollut. Olemme nyt kokoamme suuremmassa roolissa ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa. Toki on myös alueita, joissa tilanne ei näin auvoinen ole.”
”Yhdessä soten kanssa voimme samassa organisaatiossa parantaa meille tärkeitä asioita, kuten vaikkapa ikäihmisten asumisen turvallisuutta. Riskienhallinta ja onnettomuuksien ehkäisy kehittyy nyt parempaan suuntaan.”
Meidät unohdetaan helposti
Moni asiaa vaatii selkeää kirjausta myös rahoituksesta ja tämän hän näkee ongelmana, esimerkiksi hallitusohjelmassakin, jossa oli paljon hyviä pelastustoimea koskevia kirjauksia.
”Rahoitusta toki haetaan muualtakin ja sitä haetaan myös alan edustajien vaikuttamismatkalla Brysselissä. EU-rahoitusta on jo saatukin, esimerkiksi Uudenmaan alueen laitosten HIKLU-alueelle rauniopelastamista varten.”
Kun valtio muistaa sisäisen turvallisuuden toimijoita ja resursseja jaetaan, mainittua tulevat kaikki muut, paitsi pelastustoimi. Peter Johansson sanookin, että tämä häiritsee usein pelastustoimen edustajia.
”Liian usein meidät unohdetaan sisäisen turvallisuuden rahoituksen saajien joukossa. Sittenkö meidät muistetaan, kun olemme muiden lailla valtion hoitamaa toimintaa.”
Pelastustoimessakin valmistaudutaan vuoden päästä pidettäviin eduskuntavaaleihin. Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto valmistelee omia hallitusohjelmatavoitteita paitsi sisäministeriön myös alan järjestöjen kanssa.
”Yhteistyö on hyvää eikä meidän kannata kinata keskenämme, vaikka asioista voimmekin olla eri mieltä.”
Teksti ja kuva: Esa Aalto
