Pelastajaopiskelijat harjoittelemassa Pelastusopistolla.
Pelastajien kokonaistarve on tuoreimmankin selvityksen mukaan vuosina 2024-2032 noin 2300 henkilöä. Näistä noin sadan tulisi olla ruotsinkielisiä tai kaksikielisiä.
Ruotsinkielisten työvoiman tarve on tämä kyselyn perusteella aikaisempaa vähäisempi. Syynä siihen on myös se, ettei monella alueella ole kielitaitovaatimuksia. Silti toivotaan ruotsinkielistä työvoimaa. Pelastusopiston tutkimusjohtaja Mimmi Tolvasen mukaan tätä pitää jatkossa erityisesti seurata.
Pelastajatarpeen kehitystä seurataan säännöllisesti Pelastusopiston ja sisäministeriön yhteistyönä toteuttaman hyvinvointialueille suunnatun kyselyn avulla. Selvityksessä huomioidaan myös Kevan eläköitymisennuste. Juuri valmistunut selvitys vahvistaa pelastajien kasvaneen tarpeen, johon aiemmilla koulutusmäärillä ei olisi pystytty vastaamaan.
”Selvitys aiotaan uusia muutaman vuoden kuluttua. Näin voimme seurata, että koulutettavia on tarpeen mukaan”, tutkimusjohtaja Mimmi Tolvanen sanoo.
Pelastajien kokonaistarve muodostuu toimintavalmiuden nostamisen lisätarpeesta, pelastajien eläköitymisestä sekä pelastajien siirtymisestä alipäällystö- ja päällystötehtäviin vuosina 2024–2032.
Toimintavalmiuden nostamisesta lakisääteiselle tasolle ja varallaoloa korvaaviin järjestelyihin tarvitaan 780 uutta pelastajaa. Kevan eläköitymisennusteen mukaan pelastajien ennakoitu vanhuus-, osatyökyvyttömyys- ja työkyvyttömyyseläkepoistuma on 1098 pelastajaa. Pelastajien työkyvyttömyyseläkkeiden ja osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuus eläkepoistumasta on merkittävä, 33–48 prosenttia.
Suurin tarve on vuosien 2024-2026 aikana. Sen jälkeen tarve alkaa Tolvasen mukaan umpeutua.
”Samalla pitää seurata palkkaavatko hyvinvointialueet uutta työvoimaa, ettei kouluteta työttömiä pelastajia. Toisaalta monet laitokset ilmoittivat kyselyssä, että työvoiman saatavuudessa on jo ongelmia.”
Pelastajan virkoja on 3554
Alipäällystön ja päällystön tarve on eläköitymisen perusteella 404 henkilöä ja pelastajatarvekyselyn perusteella 152 henkilöä, mikä tekee yhteensä 556 henkilöä. Suuri osa tulevista alipäällystön ja päällystön henkilöistä tulee olemaan pelastajataustaisia eli he poistuvat samalla pelastajavahvuudesta, mikä entisestään kasvattaa pelastajatarvetta.
Tällä hetkellä pelastajan virkoja on koko maassa 3554, Ahvenanmaa pois lukien. Virkoja hoitaa 3416 kelpoisuusehdot täyttävää pelastajaa ja 57 pelastajaa, jotka eivät täytä kelpoisuusehtoja. Viroista 81 (kaksi prosenttia) on täyttämättä.
Tämän vuoden alussa eniten täyttämättömiä pelastajan virkoja oli Länsi-Uudellamaalla, kaikkiaan 26. Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki toteaa, että määrä vaihtelee jatkuvasti eikä tilanne enää ole samanlainen.
”Meillä on tähän mennessä ollut kaksi rekrytointikierrosta ja sekin on osaltaan muuttanut tilannetta. Virkoja on avoinna jatkuvasti, mutta välttämättä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia niitä täyttää eikä toisaalta ole riittävästi rekrytoitaviakaan.”
Vuoden alun lukuun vaikutti Länsi-Uudellamaalla myös se, että ensi vuoden alussa aloittavan Otaniemen uuden aseman virat perustettiin jo viime vuoden puolella. Pelastajien viran määriin vaikuttaa myös uusien esimiesten virat. Länsi-Uudellamaallakin täytettiin äskettäin kuusi uutta esimiehen virkaa.
Pelastajatarvekyselyn perusteella päätoimisen henkilöstön lisäyksen kustannusten arvioidaan olevan noin 59 miljoonaa euroa. Kustannuksista 79 prosenttia johtuu toimintavalmiuden nostamisesta lakisääteiselle tasolle. Sopimushenkilöstön lisäyksen kustannuksiksi on arvioitu 12 miljoonaa euroa. Yhteensä päätoimisen henkilöstön ja sopimushenkilöstön lisäyksestä johtuvat kustannukset ovat lähes 71 miljoonaa. Tästä summasta 75 prosenttia johtuu toimintavalmiuden nostamisesta lakisääteiselle tasolle.
Tästä pääset tutustumaan pelastajatarveraporttiin.
Teksti: Esa Aalto Lähde: Pelastusopisto Kuva: Akseli Muraja
