Aslak on viimeaikoina profiloitunut monitoimipelastushelikopteriksi.
Sodankylästä operoiva Lapin Pelastushelikopteri Aslak on otettu pois valmiudesta vakavan taloudellisen tilanteen takia.
”Tilanteen on aiheuttanut suurelta osin sisäministeriön pelastusosaston tulkinta pelastuslentojen korvauksista, jonka seurauksena esimerkiksi 2024 vuodelta yhdistykseltä jäi saamatta 320 000 euroa lennetyistä pelastuslennoista”, sanoo Lapin Pelastushelikopterin Tuki ry:n toiminnanjohtaja Heikki Lindberg.
Vastaavanlaisia taloudesta johtuvia toimintakatkoksia ei nykymuotoisen pelastushelikopteritoiminnan aikana ole ollut. Aslak on kuitenkin ollut poissa valmiudesta yksittäisiä päiviä silloin, kun koneessa on ilmennyt äkillinen tekninen ongelma tai henkilöstöä ei ole saatu.
”Olemme ylpeitä valmiutemme ylläpidon luotettavuuteen ja tähän saakka toteutuneeseen valmiuteen”, Lindberg sanoo.
artikkeli jatkuu
Töitä kopterin ilmaan palauttamiseksi
Lapin Pelastushelikopterin tukiyhdistys tekee jatkuvasti töitä, että kopteri saataisiin takaisin ilmaan. Lindbergin mukaan yhdistys on neuvotellut jo vuoden ajan sisäministeriön kanssa, jotta voitaisiin palata edes hetkellisesti vanhaan tulkintakäytäntöön pelastuslentojen korvauksista. Siten yhdistys saisi aikaa rahoituspohjansa uudelleen järjestelyyn.
”Keskusteluissa on ollut myös pelastuslain pykälät, joihin Aslakin käyttäminen ja kuuluminen hätäkeskuksen vastaisiin perustuu, ja joiden nojalla valtio voi halutessaan Lapin Pelastushelikopteri Aslakin toimintaa tukea”, Lindberg sanoo.
Apua maata myöten
Niin kauan kuin toimintakatkos jatkuu, Aslak tarjoaa apua Lapin pelastuslaitokselle ilman kopteria. Lindbergin mukaan apu voisi olla esimerkiksi logistista apua tarvittaessa maayksiköllä vaikkapa maastopalotehtävillä. Lisäksi tukiyhdistyksen ja pelastuslaitoksen tekemän yhteistyösopimuksen mukaan yhdistys maksaa korvausta pelastuslaitokselle, joka mahdollistaa Sodankylän pelastusasemalle isomman vuorovahvuuden.
Lentotuntitaksoja ja tukieuroja
Aslak ei ole viime vuosina saanut valtiolta suoraa tukea ollenkaan, vaan tukiyhdistys on voinut laskuttaa valtiota vain tehdystä työstä eli lentotuntien perusteella.
”Aslakin käyttökuluista karkeasti 2/3 katetaan omalla varainhankinnalla, johon myös lahjoitukset kuuluvat. Suurin osa varainhankinnasta syntyy tukituotemyynnin kautta. Yhdistys ei kerää rahaa, koska sillä ei ole rahankeräyslupaa”, Lindberg sanoo.
Aslakista todetaankin, että kansalaisten, sidosryhmien ja päättäjien tuki on nyt ratkaisevassa asemassa. Kansalaiset vaativatkin taloustilanteesta kertovan Facebook-päivityksen kommenttikentässä ponnekkaasti sitä, että kopteri tulisi saada valtion rahoittamaksi. Tukiyhdistys saa toiminnan pyörittämiseksi edelleen varoja niin yrityksiltä kuin yksityisiltä ihmisiltäkin.
Eräässä Facebook-kommentissa kyseenalaistettiin lahjoittaminen, koska lahjoitetusta summasta päätyy paljon muualle kuin itse toimintaan.
”Yksittäisiä somekommentteja emme kommentoi, mutta yleisellä tasolla varainhankintamme tukituotemyynnistä varsinaiseen toimintaan menee aina yli puolet tukieurosta”, Lindberg sanoo.
Aslak valmiudessa
Aslak lentää vuosittain 400 – 550 tehtävää. Niistä valtaosa on erilaisia maastopelastustehtäviä. Lindbergin mukaan kiireellisissä tehtävissä korostuvat liikenne- ja maastoliikenneonnettomuudet, metsäpalot ja esimerkiksi lumivyörytehtävät.
Aslakissa päivystävät Heliflite Oy:n lentäjä ja Lapin pelastuslaitoksen HTCM-pelastaja. Tapauksesta riippuen tehtävälle voi lähteä mukaan myös toinen pelastaja tai Lapin hyvinvointialueen hoitotason ensihoitaja.
Aslak on välittömässä lähtövalmiudessa joka päivä klo 10-18. Välittömän lähtövalmiuden päivystysajan ulkopuolella tehtäville lähdetään erikseen sovittaessa. Tällöinkin HTCM-pelastajat ovat välittömässä lähtövalmiudessa Sodankylän pelastusasemalla, mutta lentäjän tehtävälle lähdössä voi olla viivettä.
”Sitoutunut henkilökunta mahdollistaa kuitenkin tehokkaan toiminnan ja lyhyet viiveet kaikissa tilanteissa”, Lindberg sanoo.
Täydentää Lapin valmiutta
Aslak täydentää avunsaantia Pohjois-Lapissa.
”Aslak mahdollistaa pelastustoiminnan haastavissa keliolosuhteissa, esimerkiksi kovien pakkasten aikaan. Aslak lyhentää avun saannin viivettä huomattavasti ja takaa pääsyn myös sellaisiin kohteisiin, joihin ei välttämättä maata pitkin päästäisi lainkaan”, Lindberg kuvailee.
Metsäpalojen sammutustehtävillä Aslak kuljettaa vaikeakulkuisiin kohteisiin niin pelastajia kuin kalustoakin.
”Aslak säästää Lapin pelastuslaitoksen maaresursseja ja mahdollistaa alueellisen valmiuden ylläpitämisen esimerkiksi tilanteissa, joissa maayksiköltä menisi tehtävän suorittamiseen huomattavia tuntimääriä.”
Lindbergin mukaan tällainen tilanne voi tulla eteen loukkaantunutta kansallispuistosta evakuoitaessa, jolloin yhteen suuntaan kuljettu matka voi kestää jopa 10 tuntia.
Monitoimipelastustoimintaa
Lindbergin mukaan Aslak on viime vuosien aikana mukauttanut toimintansa monitoimipelastushelikopteripalveluksi. Yksikkö palvelee pääasiassa Lapin pelastuslaitosta mutta myös muita viranomaisia. Aslakin tukiyhdistys uskoo toimintansa merkityksellisyyteen ja vallitsevasta taloustilanteesta huolimatta se haluaa kehittää toimintaansa.
”Lapin Pelastushelikopteri Aslak luottaa siihen, että apua tulee ylhäältä myös tulevaisuudessa”, Lindberg sanoo.
Teksti Marko Partanen
Kuva Aslak Pelastushelikopterin Tuki ry
