Eero Aho aloitti pelastusalan johtamisen ensimmäisessä maisteritutkinnossa Itä-Suomen yliopistossa.
Vihdoin ja viimein, pelastusalan oma maisterikoulutus pyörähti käyntiin Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella maanantaina 31.8. orientaatiopäivien merkeissä. Koulutukseen valittiin kevään yhteishaussa 20 opiskelijaa 125 hakijasta. Koulutuksen aloittaneet tapasivat vihdoin toisensa, ja kysyttäessä noin puolet tunsi jo jonkun samaan luentosaliin ilmestyneen.
”Pelastusalalla kaikki tuntevat kaikki”, porukasta valistettiin.
Alkutunnelmia tiedustellessa ilmassa tuntui olevan niin odotusta, kuin myös hieman jännitystä. Ja onhan se ymmärrettävää, akateeminen tutkinto-opiskelu ja yliopiston penkkiin istuminen oli useammalle täysin uutta, mutta orientaatiopäivien tarkoituksena olikin lievittää tuota alkukummastusta.
Orientaatiopäivien alkajaisiksi vedettiin toki perinteikäs esittelykierros. Ryhmässä on opiskelijoita ympäri Suomen. Pohjoisin edustus on Sodankylästä, Lapin pelastuslaitoksen palveluksesta. Itäisin edustus on Pohjois-Karjalasta, eteläisin Helsingistä ja läntisin Pohjanmaalta. Opiskelijoilla on taustallaan monenlaisia pelastusalan työnkuvia, osa on jo kokeneita johtajia. Muutama opiskelija on myös vahvalla VPK-taustalla. Ryhmään mahtuu muutama tuplamaisteriksi pyrkivä, ja useammalla oli taustalla YAMK-tutkinto. Valtaosalla on taustallaan pelastusalan päällystötutkinto (AMK).
artikkeli jatkuu
Maisterikoulutus on kehitetty yhdessä pelastusalan kanssa
Pelastusalan johtamisen maisterikoulutuksen suunnittelu käynnistyi noin vuosi sitten rehtori Tapio Määtän toimeksiannosta. Koulutus sijoitettiin Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekuntaan, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitokselle (STJ). STJ-laitos on profiloitunut johtamisen koulutuksessa ja tutkimuksessa, lisäksi hyvinvointialueet yhdistävät pelastustoimea ja sosiaali- ja terveydenhuoltoa.
Jo syksyllä 2025 pelastuslaitosten kumppanuusverkoston ”työnyrkki” oli tukena opetussuunnitelman raamittamisessa. Ensin tehtiin harkittuja valintoja jo olemassa olevasta STJ-laitoksen opetustarjonnasta. Osa opetussuunnitelman opintojaksoista on täten monialaisia, eli niillä on mukana ”pelamaisterien” lisäksi esimerkiksi sosiaali- ja terveyshallintotieteen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan maisteriopiskelijoita. Pelastusalan johtamisen opiskelijoiden pääaineena on puolestaan hallintotiede.
Tämän tekstin kirjoittaja siirtyi Itä-Suomen yliopiston palvelukseen tammikuussa, ja ensimmäisenä työpöydällä olikin suunnitella pelastusalan johtamisen opiskelijoille tarkoitetut omat opintojaksot. Niitä on opetussuunnitelmassa viisi, lisäksi tutkielma- eli graduseminaarit toteutetaan omalla pienellä porukalla.
Maisterikoulutuksen rakentumista LinkedInin puolella seuranneille on kenties välittynyt, että kyseiset omat opintojaksot on suunniteltu yhdessä pelastusalan kanssa kysellen, kuunnellen ja yhteistyötä tehden. Ja nehän ovat:
- Johdatus pelastusalan johtamisen opiskeluun ja tutkimukseen 5 op
- Pelastusalan kehittäminen kansallisessa, EU-tason ja kansainvälisessä hallinnassa 5 op
- Uudistuva henkilöstöjohtaminen pelastusalalla 5 op
- Strateginen ennakointi 5 op
- Verkostotyö ja vaikuttaminen 5 op
Pelastusalan johtamisen maisterikoulutuksen ensimmäinen opetussuunnitelma on luettavissa kokonaisuudessaan verkosta.
Opetussuunnitelman seuraavaa versiota kehitetään opiskelijoilta saatavan palautteen, pelastusalan toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten sekä alan toimijoiden ja myös tutkimushankkeiden kanssa avautuvien yhteistyömahdollisuuksien myötä.
Koska yliopistossa tutkimus ja koulutus kulkevat käsi kädessä, pelastusalan toimijoita kohdatessa on lähes poikkeuksetta keskusteltu myös alan akateemisista tutkimustarpeista. Mainioita avauksia onkin kehitteillä, mutta ei niistä tällä kertaa enempää. Jos sen arkun avaa, tällainen tutkijasielu saattaa innostua liikaa, ja lukija puolestaan torkahtaa.
Pelastusala mukana myös maisterikoulutuksen toteutuksessa
Pelastusalan johtamisen maisterikoulutus ei piiloudu yliopiston seinien sisälle, vaan sitä toteutetaan yhteistyössä alan kanssa ja kuulumisista pyritään myös viestimään tavoittavasti. Tästä saatiin esimakua jo orientaatiopäivien aikana. Ensimmäisenä päivänä itsekin hallintotieteiden maisteriksi opiskellut pelastusjohtaja Topi Puronhaara Keski-Pohjanmaan pelastuslaitokselta piti uudelle ryhmälle tsemppipuheen ja johdatteli miettimään jo graduprosessiakin, jotta siitä saa mahdollisimman paljon irti.
Ensimmäisen päivän päätteeksi Suomen Palopäällystöliiton edustajat veivät maisteriopiskelijat nauttimaan Kallaveden aalloista saaristoristeilyn merkeissä. Kenties tuolla illanvietolla oli myös vaikutuksensa siihen, että toisen orientaatiopäivän alkaessa ryhmäytymistä oli jo selkeästi tapahtunut ja tunnelma huomattavasti vapautunut.
Toisena orientaatiopäivänä Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Peter Johansson piti opiskelijaryhmälle hienon tervetulopuheen pelastusjohtajien hallituksen puheenjohtajan ominaisuudessa. Hän reflektoi myös oman maisterikoulutuksen merkitystä alalle, ja kaikki kuuntelivat keskittyneesti.
Opintoihin orientoitumisen ohessa käynnistimme jo kaksi ensimmäistä opintojaksoakin, yllä olevan listan kaksi ensimmäistä. Näillä opintojaksoilla opiskelijat pääsevät perehtymään johtamisoppeihin, hallinnon paradigmoihin, akateemiseen tutkimukseen, organisaatioiden kehittämiseen, pelastusalan kansainvälisiin ulottuvuuksiin kuin myös alan TKI-verkostoihin. Lista saattaa olla hengästyttävä, mutta pedagogisin ratkaisuin on varmistettu mielekäs kokonaisuus.
Näillä opintojaksoilla on monenlaista yhteistyötä pelastusalan toimijoiden kanssa. On tulossa esimerkiksi strategisen kehittämisen casea, jota päästään teorialähtöisesti analysoimaan. Johtajuutta ja myös akateemisuuteen kasvua reflektoidaan yhdessä muutaman pelastusjohtajan kanssa. Sisäministeriön pelastusosastolla työskentelevän pelastusylitarkastaja Pekka Tiaisen kanssa on tehty informatiivisia opetusvideoita pelastusalan kansainvälisistä yhteyksistä, ne toimivat orientaationa syventäville ryhmätöille. Pelastusylijohtajan kyselytuntikin on ohjelmassa. Syyslukukauden loppupuolella koittaa kokoavien ryhmätöiden aika. Niitä varten on tehty eri toimijoiden kanssa neljä eri tehtävänantoa pelastusalan ajankohtaisista kehittämistarpeista, ja saamme nämä taustavoimat myös kommentaattoreiksi seminaareihin. Ja tässä oli vasta esimerkkejä!
Maisteriopiskelija haastattelussa
Eero Aho on yksi pelastusalan johtamisen maisterikoulutuksessa aloittaneista opiskelijoista. Hän esittelee itsensä 42-vuotiaaksi pitkän linjan pelastusalan ammattilaiseksi ja paljasjalkaiseksi mikkeliläiseksi. Eero kertoo, että on käytännössä koko työhistoriansa työskennellyt Etelä-Savon pelastuslaitoksen palveluksessa. 20 vuotta kestäneeseen virkauraan on mahtunut niin palomiehen, ylipalomiehen, paloesimiehen kuin palomestarinkin työnkuvat.
Nykyisessä palomestarin tehtävässä Eeron vastuualueena on operatiivinen pelastustoiminnan johtaminen, viranomaisyhteistyö koulujen- ja oppilaitosten kanssa sekä vaativien tilanteiden joukkueen johtaminen.
Suomessa hankitun työkokemuksen lisäksi hän on kartuttanut pelastusalan johtamiskokemusta kansainvälisistä tehtävistä. Vuonna 2010 Eero johti suomalaisen kriisinhallintajoukon ensisammutusryhmää erittäin vaativissa olosuhteissa YK:n Minurcat 2 kriisinhallintaoperaatiossa Tshadissa.
Kirjoittaja tiedusteli Eerolta, miksi hän haki pelastusalan johtamisen maisterikoulutukseen, ja mitä hän toivoo saavansa opinnoista itselleen ja työuralleen.
”Olen määrätietoisesti kehittänyt omaa ammatillista osaamistani ja edennyt urallani kohti entistä haasteellisimpia pelastusalan tehtäviä. Loputon innostukseni kehittää itseäni ja ammattitaitoani on saattanut minut mukaan useisiin paikallisiin ja kansallisiin pelastusalan projekteihin, joiden menestyksekkääseen hoitamiseen olen havainnut tarvitsevani lisää muun muassa hallinnollista osaamista. Nautin nykyisestä päivystävän palomestarin tehtävästä ja vuorotyöstä. Haluan kuitenkin kehittää osaamispääomaani siten, että kykenisin tulevaisuudessa palvelemaan edustamaani organisaatiota hallinnollisissa asiantuntijatehtävissä.”
Eero lisää, että mielenkiinto hallintotieteiden opiskeluun on kasvanut myös poliittisen harrastuneisuuden kautta. Eero kertoo toimivansa muun muassa Etelä-Savon hyvinvointialueen, Mikkelin kaupungin ja Etelä-Savon maakuntahallituksen päätöksenteossa.
Haastatteluhetkellä ensimmäiset orientaatiopäivät on jo vietetty, joten oli aika kysellä tunnelmia näin opintojen alussa.
”Jo ennen ensimmäistä opiskeluviikkoa tuli perehtyä useisiin yliopistolla käytössä oleviin tietojärjestelmiin, jotta opiskeluiden sujuva aloitus oli joustavaa ja mahdollista. Aloitus oli pitkähkön opiskelutauon jälkeen heitto syvään päätyyn, mutta ryhmän opiskelijakollegoiden kannustus oli omiaan lisäämään uskoa, että yhdessä tästäkin selvitään.”
Myös Eero on tunnistanut monen aikuisopiskelijan mieltä askarruttavan seikan, eli työn, perhe-elämän ja harrastusten yhteensovittamisen opiskeluun: ”Se tulee eittämättä vaatimaan tehokasta ajankäytön hallintaa ja sinnikkyyttä. Koen uuden oppimisen olevan kuitenkin niin palkitsevaa, että nälkä kasvaa syödessä.”
Oman pelastusalalle suunnatun maisterikoulutuksen alkaminen on merkittävä tapahtuma alan kehityksessä. Eero kertookin, että pelastusalan johtamisen maisteriopinnoista on haaveiltu paloasemien käytävillä jo vuosia: ”Maisterikoulutuksen käynnistymisen voikin syystä todeta olevan odotettu ja historiallinenkin edistysaskel koko alalle.”
Eero kuvaa, että tutkimusperusteinen maisterikoulutus tuo alan johtamiseen ja pelastuslaitosten arkeen uusia työkaluja, mutta hän tunnistaa myös luontevan jatkokoulutuspolun aina tohtoriksi saakka. ”Uskon myös uuden johtamiseen keskittyvän maisterikoulutuksen nostavan alan yleistä koulutustasoa ja arvostusta”, hän lisää.
Pelastusalan johtamisen maisterikoulutuksen syventävissä opinnoissa on vahva johtamispainotus. Niinpä Eeroltakin kysyttiin näin opintojen ensimmäisinä päivinä näkemystä johtamisosaamisen tulevaisuuden tarpeista pelastusalalla.
”2000-luvun pelastusalan johtaminen on kompleksinen kokonaisuus seesteisen asemapalvelustyön ja hektisen operatiivisen toiminnan yhteensovittamista, johon sisältyy myös merkittävää julkisen vallan käyttöä. Onkin mielestäni erittäin tärkeää oppia ymmärtämään paremmin henkilöstön reaktioita, syitä ja seurauksia, kun johtamistyötä pelastuslaitoksilla edelleen kehitetään.”
Eero kertoo myös ajattelevansa, että tietojohtamisen yhdistäminen ihmisläheiseen johtamiseen on edellytys pelastusalan strategiseen menestykseen.
Haastattelun lopuksi kirjoittaja tiedusteli, millaisia terveisiä Eero haluaisi lähettää Pelastustiedon lukijoille.
”Kannustan kaikkia pelastusalalla työskenteleviä jatkokouluttautumaan. Uuden oppiminen tukee työssä jaksamista ja tekee vaativasta työstä palkitsevampaa sekä mielekkäämpää. Riippumatta siitä onko uusi opittu kädentaitoja tai tutkinto-opiskelua. Kohti entistä parempaa pelastustoimea, yhdessä!”
Hae uuteen maisterikoulutukseen ensi kevään yhteishaussa
Pelastusalan johtamisen maisterikoulutuksen valintaperusteita tullaan hieman uudistamaan keväästä, ja uudet valintaperusteet ovat tällä hetkellä tiedekuntaneuvostossa käsiteltävänä. Pelastusalan taustan omaavat voivat kuitenkin jo valmistautua tulevaan hakuun opiskelemalla avoimen yliopiston puolella lisäpisteitä tuovia opintoja.
Suunnitteilla on, että kuten kevään 2026 haussa, myös vuoden 2027 haussa lisäpisteitä saisi johtamis-, hallinto- ja/tai organisaatioteoreettisista yliopistossa suoritetuista opinnoista sekä aiempiin amk-tutkintoihin kuulumattomista yliopistossa suoritetuista laadullisen tutkimuksen, määrällisen tutkimuksen ja tilastotieteen menetelmäopinnoista. Myös aiempaan tutkintoon kuulumaton yliopistossa suoritettu perus- tai aineopintokokonaisuus toisi lisäpisteitä, tässä olisi kuitenkin vastaava rajoite kuin kevään 2026 haussa, jonka valintaperusteet löytyvät edelleen Opintopolusta.
Jos pelastusalan johtamisen maisterikoulutuksessa aloittaneella ei ole tai on vain vähän yliopistossa suoritettuja opintoja taustallaan, opintojen alussa määritetään täydentäviä opintoja suoritettavaksi. Jos tunnistat itsesi kuvauksesta, saattaisi olla järkevää suorittaa jo valmiiksi avoimen yliopiston tarjonnasta seuraavat opintojaksot:
- Laadullisten menetelmien perusteet yhteiskunta- ja kauppatieteilijöille 3 op
- Tilastollisten menetelmien perusteet yhteiskunta- ja kauppatieteilijöille 3 op
Lisätietoja voi kysyä kirjoittajan työparina kesäkuussa aloittaneelta yliopistonlehtori, HTT, SM Jonne Parkkiselta tai koulutusasiantuntija Heli Kemppaiselta (molemmilla @uef.fi). Uudet valintaperusteet julkaistaan lokakuun lopussa Opintopolku -sivustolla. Uusista valintaperusteista tullaan viestimään myös Pelastustiedon kautta!
Teksti: Hilla Nordquist, tutkimuspäällikkö, pelastusalan johtamisen maisterikoulutuksen vastuuhenkilö ja dosentti. Hän työskentelee STJ-laitoksella, Itä-Suomen yliopistolla
sähköposti: [email protected]
