Markus Viitaniemi on Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja ja Pelastustietoa julkaisevan Palo- ja pelastustieto ry:n hallituksen puheenjohtaja.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue oli yksi niistä alueista, joka päätti alkukesästä hakea lisärahoitusta, koska arviomme mukaan lakisääteiset palvelut ovat alueellamme vaarantuneet. Hyvinvointialueella on oikeus lisärahoitukseen, jos vuosittainen rahoituksen taso vaarantaa perusoikeuksiin kuuluvien palvelujen järjestämisen.
Neuvottelut on nyt saatu päätökseen ja elämme tällä hetkellä jännittäviä aikoja. Neuvottelujen lopputuloksena ministeriöiden edustajista koostuvan valmisteluryhmän arvion mukaan Pohjois-Karjalan hyvinvointialue ei ole kuluvana vuonna järjestänyt kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluja lainsäädännön mukaisesti. Tätä blogia kirjoittaessani on oletettavaa, että valtioneuvosto päättää lisärahoituksesta viikolla 44. Mikäli lisärahoitus myönnetään, on hyvinvointialueemme ensimmäinen alue, jolle lisärahoitusta myönnettäisiin.
artikkeli jatkuu
Olen kasvanut siihen pelastustoimen kulttuuriin, jossa pyrimme tuomaan esille, miten hyvin olemme hommamme hoitaneet. Haluamme säilyttää vahvan luottamuksen pelastustoimeen ja ylläpitää yleistä turvallisuuden tunnetta. Mutta Pohjois-Karjalassa olemme nyt tulleet siihen pisteeseen, että en pelastusjohtajana voi enää todeta, että asiat ovat kunnossa.
Puutteita on tunnistettu onnettomuuksien ehkäisyn palveluissa, väestönsuojeluun varautumisessa ja pelastustoiminnassa. Pohjois-Karjalan pelastustoimen poikkeusolojen suorituskyky ja väestönsuojelutehtäviin varautumisen taso eivät vastaa vallitsevaa muuttunutta turvallisuustoimintaympäristöä ja sen tuomia uhkia. Lisäksi pelastustoiminnan toimintavalmiusaika on meillä viime vuosien aikana pidentynyt merkittävästi. Pelastusjoukkueen toimintavalmiusajan osalta olemme myös valtakunnan peränpitäjien joukossa. Eikä tässä vielä kaikki, pelastustoimen kalusto on valtakunnan vanhimmasta päästä.
”Puutteita on tunnistettu onnettomuuksien ehkäisyn palveluissa, väestönsuojeluun varautumisessa ja pelastustoiminnassa.”
Lisärahoitusneuvottelujen valmisteluryhmän käytössä olevien tietojen perusteella todetaan, että Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen pelastustoimen palvelut vaarantuvat alueen pelastustoimeen kohdentaman rahoituksen tason takia vuonna 2025 ja palveluiden järjestäminen uhkaa vaarantua myös tulevaisuudessa, mikäli henkilöstöresurssit ja kalustoinvestoinnit eivät vastaa tarvetta.
Hyvinvointialueellemme mahdollisesti tuleva lisärahoitus on yleiskatteellista, mutta osa siitä kohdennetaan hyvin todennäköisesti myös pelastustoimeen. Mutta tuli rahaa lopulta tahi ei, niin parasta tässä prosessissa on ollut, että olemme yhdessä sisäministeriön edustajien kanssa tunnistaneet palvelutasossamme olevat puutteet. Neuvottelujen henki oli hyvä ja rakentava, eikä vastakkainasettelua ollut, vaikka perustelujen pitikin olla kunnossa. Ja mikä tärkeintä; meillä on alalla aidosti yhteinen tavoite, kuten tuottaa ihmisille pelastustoimen yhdenvertaisia ja laadukkaita palveluita koko maassa ja kaikissa olosuhteissa.
Puheenjohtajalta-kolumni on julkaistu myös Pelastustiedossa 5/2025.
