Ylipäivystäjä-pöllö Hälyn niska narahtaa. Se kääntyy aamuvarhain ennen kukonlaulua – suuntana suunnaton sauhu. Kaiken piti olla itsenäisyyspäiväjuhlallisuuksien jälkeen hyvin, mutta jotain oli sattunut. Kun partiolaispuput olivat laskeneet soihtunsa maata kohti antaakseen merkin taivaalla kiitävälle hyttysarmeijalle, oli erään soihdun liekki ottanut osuman palleroporonjäkälään, joka oli alkanut kyteä.
Palleroporonjäkälä hehkui punaisena mutta niin syvällä maan lähellä, ettei Häly-pöllö voinut sitä silmin havaita. Vasta kun palleroporonjäkälä oli aikansa kytenyt, se kuumeni niin, että liekit lehahtivat esiin. Palava palleroporonjäkälä sytytti maastoa, puuvartisia kanervia ja muuta kuivunutta aluskasvillisuutta. Maastopalo sauhuineen oli Häly-pöllönkin jo helpompi havaita.
”Hu, Huu, Hu, Huu, Hu, Huu”, Häly-pöllö ääntelee. Hälytys on nyt poikkeuksellinen, sillä tulipalot ovat Takametsässä vaikeimmin hallittavia onnettomuuksia. Ne ovat vaikeita hallita siksi, että paikalle on vaikea saada riittävästi sammutusvettä. Mikään eläin ei pysty tuomaan palopaikalle kovin paljoa vettä kerralla. Siksi jokaiseen tulipaloon hälytetään kaikki jalkeille saatavat norsut, myös lähimetsien norsut saavat aina hälytyksen. Jokainen norsu imaisee kärsänsä täyteen vettä ja on valmiina sammuttamaan sillä parhaansa mukaan. Mikäli palopaikan lähellä ei ole lampea tai järveä, kuluu paljon aikaa ennen kuin kerran kärsänsä tyhjäksi paloon suihkuttanut norsu käy täyttämässä kärsävesitykkinsä uudelleen.
Norsulaumat jyristävät joka suunnasta kohti Takametsän maastopaloa. Koska laumoja on hälytetty paikalle useampi, katsoo päällikkö Lepsu Leijona parhaakseen lähteä johtamaan sammutustöitä. Hän komentaa tehtävälle myös apulaispäällikkö Aasi Aarghin. Ne juoksevat peräkanaa kohti palopaikkaa. Häly-pöllön kuusen luona Lepsu Leijona kohottaa kasvonsa kohti kuusenlatvaa ja huutaa:
”Onko mahdollisesti mitään lisätietoja?”
”Lisätietoja ei ole. Kerron niistä heti, jos niitä tulee”, Häly-pöllö vastaa. Myös Lepsun perässä tuleva Aasi Aargh kysäisee kuusen vanhasta hatarasta muistista saman asian:
”Ai niin, niin-niin, noinnin, tiedustelen niitä lisätietoja”.
”Lisätietoja ei edelleenkään ole. Kerron niistä kyllä heti, jos niitä tulee”, Häly-pöllö vastaa.
artikkeli jatkuu
Hieman ennen liekehtivää maa-alustaa päällikkö Lepsu käskee apulaispäällikkö Aarghin pysähtyä ja jäädä paikoilleen odottamaan sopivaa tehtävää, jonka hän pian antaisi. Päällikkö Lepsu juoksee maata pitkin etenevän tulen kiinni. Sen harja ei syty palamaan, sillä se on saamutusjauheella kyllästetty. Palo on ehtinyt levitä jo laajasti ja päällikkö Lepsu tajuaa, että sammutustyöstä tulee normaalia pitempi. Hän komentaa apulaispäällikkö Aarghin järjestämään sammutustöihin osallistuville ruokailun. Aargh laukkaa parasta mahdollista vauhtia takaisin asemalle ja soittaa sen tornissa olevaa vellikelloa.
Tämä on merkki kenguruille, jotka kiiruhtavat pitkin loikin banaaniviljelmille. Samasta vellikellohälytyksestä lähtevät liikkeelle myös paviaanit. Ne kiipeilevät banaaniviljelmillä ja tiputtelevat banaaniterttuja maahan. Kengurut poimivat banaanit taskuihinsa ja kuljettavat ne asemalle, jossa muonitus tapahtuu.
Päällikkö Lepsu näkee ensimmäisen norsulauman lähestyvän paloa. Kun norsulauma on sopivan matkan päässä tulesta, Lepsu karjaisee kaksi kertaa. Se on merkki norsuille, että maata tulee alkaa kastella siten, ettei tuli enää pääse siitä kohtaa etenemään. Häly-pöllö huhuilee ohjeita kaikille norsulaumoille, ne ohjataan mastopalon lähelle eri puolilta. Siten palavan alueen ympäristö kastellaan joka puolelta, eikä tuli enää pääse etenemään maastossa mihinkään suuntaan.
Maastopalo on sammutettu. Päällikkö Lepsu komentaa kaikki sammutustöissä auttaneet asemalle syömään banaania. Norsuilla onkin jo kova nälkä, ja tarjolla olevat banaanit ovat niiden herkkua. Ne syövät silmänräpäyksessä kaikki tarjolle asetetut banaanit parempiin suihinsa. Kun vatsat ovat täynnä, päällikkö Lepsu antaa norsuille luvan palata koteihinsa.
Päällikkö Lepsu Leijona pohtii tarkasti, mikä oli voinut sytyttää maaston tuleen. Hän, eikä kukaan muukaan voinut varmistaa palon syttymissyytä, vaikka huhut kertoivatkin palon syttyneen partiolaispupujen soihduista. Miksi palo saattoi syttyä kylmällä ajanjaksolla, lähellä joulua? Se on todellinen arvoitus.
”Johtuisiko outo sattumus mahdollisesti kasvishuoneilmiöstä?” päällikkö Lepsu arvelee.
Asia on tutkittava mahdollisimman pikaisesti. Hän antaa hälytyksen onnettomuustutkintaryhmälle. Paikalle kiemurtelee Silmälasikäärme Täsmä ja hänen kaverikseen saapuu Mittarimato Summanmutikainen.
”Kylläpä täällä nyt sattuu kaikenlaista ja vähällä aikaa”, Silmälasikäärme Täsmä tokaisee.
”Selvittäkää palon syy äkkiä, ettei vastaavaa tapahdu enää ikinä”, päällikkö Lepsu sanoo.
”Selvitellään, selvitellään mutta meillä on vielä vähän puuhaa sen jouluvalotutkinnankin kanssa. Kumpi hoidetaan kiireisempänä?” Täsmä kysyy.
”Ööö, tämä palo on tutkittava heti ja jouluvalot viipymättä”, päällikkö Lepsu ehdottaa.
”Selvä. Pannaan toimeksi”, Täsmä sanoo.
Silmälasikäärme Täsmä alkaa tarkastella heti kohtaa, mistä palo on saanut alkunsa.
”Hmm”, hän hymistelee mietteliäänä. Täsmä korjaa nenällään olevia lähilaseja ja tiiraa alkupalopaikkaa vieläkin tarkemmin. Mittarimato Summanmutikainen kiertelee paloaluetta sieltä täältä ja toteaa itsekseen: ”Se oli siinä.” Sitten Summanmutikainen liikahtaa verkkaisesti Täsmän luokse.
”Kyllä on näin, että tällainen tulipalo ei käytännössä ole edes mahdollista. Ei se selity partiolaispupujen soihduilla kahdestakaan syystä. Ensinnäkin siitä syystä, että partiolaispuput eivät kyseisenä iltana olleet palopaikalla ja toisekseen ei sellainen pieni kipuna pakastetun palleroporonjäkälän juuressa viihdy – ei se siinä lämpimänä pysy kahta minuuttia kauempaa. Tämä palohan syttyi vasta päiviä myöhemmin”, Mittarimato Summanmutikainen sanoo.
Täsmä katsoo Summanmutikaista ja korjaa samalla lähilasejaan.
”Se on sillä lailla, että ei tämä palo johtunut ollenkaan partiolaispupujen soihduista siksi, että se johtuu aivan jostain muusta. Olen sitä mieltä, että maanpäälliset voimat eivät riitä tämän probleeman ratkaisuun. Huomasitko saman kuin minäkin?” Täsmä kysyy Summanmutikaiselta.
Molemmat olivat havainneet, että maa on vieläkin lämmin. Itse asiassa se on lämmin laajemmaltakin alueelta kuin vain palaneelta alueelta.
”Kyllä on näin, että huomasin sellaisen asian, jotta koko läntinen puoli Takametsän maastosta käy kuumana”, Summanmutikainen sanoo.
”Se on sillä lailla kuten sanoin, että tämä ei selviä maanpäällisin voimin, vaan meidän pitää porautua maan uumeniin ja etsittävä lämmön syy sieltä”, Täsmä sanoo.
Paikalle hälytetään Takametsän mestarikaivaja Uri-kaivurimäyrä. Silmälasikäärme Täsmä näyttä Uri-kaivurimäyrälle kohdan, josta kaivaminen tulisi aloittaa, ja tämä pistää töpinäksi. Minuutissa hän on kaivanut esiin erikoisen tunnelin, se jatkuu molempiin suuntiin silmänkantamattomiin. Uri-Kaivurimäyrä nostaa päänsä ylös maanuumenista ja tunnelista.
”Jo vain, oli siellä erikoinen tunneli”, hän sanoo.
”Oliko siellä lämmintä?” Täsmä kysyy.
Uri-kaivurimäyrä kertoo, että tunnelissa oli kyllä lämmin mutta ei kuuma. Tuskin se maan päällä paloa oli sytyttänyt. Kun Uri-kaivurimäyrä, Täsmä ja Summanmutikainen pohtivat tutkintansa tuloksia, Uri-kaivurimäyrän kaivamasta aukosta työntyy esiin kymmenen myyrää.
”Nyt te rikoitte tahallanne uuden metrotunnelimme”, moniseur Myyräksi itsensä esitellyt kaveri sanoo.
”Metrotunnelin?” Summanmutikainen ihmettelee.
”Metrotunnelin, metrotunnelin”, moniseur Myyrä toistaa.
”Onko ihmeellisempää kuultu: myyrien metrotunneli?” Täsmä hämmästelee.
”Emme me mitään tyhmiä ole. Kun on tehty yksi käytävä, ei sitä enää toista kertaa kaiveta. Koko metsän alla on pian kattava metrotunnelisto”, moniseur Myyrä sanoo. Se kertoo, että kaikkialla muualla metsän maapohjassa kulkee jo metroverkosto mutta länsiosaan se on vasta tekeillä.
”Tämän länsimetronkin piti olla valmis jo vuosi sitten mutta emme perehtyneet tarpeeksi hyvin maaperään ja jouduimme vahvistamaan tunnelin seiniä kuumentamalla niihin erikoispinnoitteen”, moniseur Myyrä kertoo.
”Se on sillä lailla, että tämä maastopalo on selvitetty. Myyrien länsimetrotunnelin pinnoitteen laitossa käytetty kuumennus on kuumentanut koko maaperän niin, että palleroporonjäkälät syttyivät palamaan. Jatkossa ohjeistan kaikki varautumaan etukäteen töissä ja puuhissa, jossa käsitellään kuumia aineita. Työmaille on nimettävä ja koulutettava kuumaporukka, joka osaa käsitellä kuumuutta. Kuumatöistä on myös ilmoitettava Takametsän viranomaisille. Minun puolestani tämä tutkinta on raportin kirjoittamista vaille valmis”, Silmälasikäärme Täsmä toteaa.
Moniseur Myyrä tivaa muilta, että kuka korvaa puhki poratun länsimetrotunnelin. Hän valittelee sitä, että nyt länsimetron käyttöönotto myöhästyy entistä enemmän, koska tunnelin katon paikkaamiseen kuluu aikaa ja varallisuutta.
”Kyllä näin on, että tässä tapauksessa Uri-kaivurimäyrä täyttää kaivamansa kuopan ja te joudutte omalta osaltanne kaivamaan siltä kohtaa tunnelin uusiksi mutta muistakaa olla varovaisia sen pinnoitteen lämmittämisen kanssa”, Mittarimato Summanmutikainen sanoo.
Onnettomuustutkintaryhmän onnistui selvittää maastopalo ripeästi. Seuraavaksi heidän pitää saada myös jouluvalotapaus valmiiksi, jotta Takametsän asukkaat pääsevät asettelemaan jouluvalojaan.
Teksti Marko Partanen
Piirrokset Marjut Makkonen
Siirry tästä Takametsän auttajat -tarinan seuraavaan osaan (6).
