Omavalvontalomake on täytettävissä Helsingin pelastuslaitoksen verkkosivulla tai sen voi myös tulostaa.
Asuinrakennusten turvallisuudesta puhuttaessa on syytä kiinnittää huomio turvallisuuden säilymiseen ja ylläpitoon. Monessa kunnassa tätä on kohtuullisen helppo valvoa, koska asutuskeskittymät ovat pienempiä ja resurssit riittävät.
Helsingissä kehitettiin uudenlainen työväline turvallisuuden takaamiseksi, koska palotarkastus olisi nykyisillä resursseilla osunut yhden taloyhtiön kohdalle kerran sadassa vuodessa. Tämän vuoksi alettiin pelastuslaitoksella kehittää Omavalvontajärjestelmää.
Tällä hetkellä Omavalvonnassa on käynnissä toinen pilottivaihe, johon on sisällytetty Punavuoren ja Etu-Töölön alueet. Omavalvontalomakekin on käynyt läpi pienen evoluution ja ottaa nyt huomioon vastaajan vastaukset ja ohjautuu niiden mukaan eteenpäin. Lomake on täytettävissä Helsingin pelastuslaitoksen verkkosivulla tai sen voi myös tulostaa.
Jos tuntuu ehdottoman välttämättömältä, saa lomakkeesta myös perinteisen paperisen version virka-aikana Keskuspelastusasemalta. Tosin verkkolomakkeen etuna on muun muassa se, että se etenee vastaajan aikaisempien vastausten pohjalta, eikä vaadi vastauksia kysymyksiin, jotka eivät kyseistä vastaajaa koske.
Tämä järjestelmä vastuuttaa asukasta huolehtimaan oman asuntonsa turvallisuudesta, mutta ennen kaikkea taloyhtiöiden hallitukset joutuvat uudella tavalla miettimään, miten on mahdollista hallita sitä kokonaisuutta, jonka asuinympäristö ja sille laadittu pelastussuunnitelma asettavat.
Alueilla, joissa ihmisiä on enemmän kuin virkamiehiä, saatetaan kohdata tilanteita, joissa pelastuslain noudattaminen ei saavuta erityisen suurta suosiota, elleivät ihmiset itse edistä oman ympäristönsä turvallisuutta. Tällaiset seikat eivät liene ongelma omakotiasumiseen painottuneilla alueilla, mutta haasteita on tiiviisti asutuilla kerrostaloalueilla. Ihan tavallinen yhteisöllinen asuminenkin on toisinaan haastavaa, mutta jos yhteisö kohtaa vesivahingon tai tulipalon kaltaisen kriisin, silloin mitataan todellisuudessa kykyä välittää naapureistaan.
Riskit pois omatoimisesti
Sama koskee turvallisuutta edistämään tarkoitettujen lainkohtien noudattamista. Jos pelastustie on kaikkien tiedossa ja suunnilleen aina parkkipaikkana, tulee siitä vakava riski pelastustoimen kannalta. Jos porrashuoneissa säilytetään tavaraa tai palo-osastointi estetään, ollaan jälleen tilanteessa, joka on omiaan aiheuttamaan turhia riskejä, mutta joihin jokainen asukas voi halutessaan puuttua. Kaikkea ei aina tarvitse säätää ylhäältä käsin, vaan helpointa olisi miettiä turvallisuusseikkoja jo ihan oman väen kesken.
Tähän suuntaan Omavalvonta ja sen pilottihanke Helsingissä on nyt kehitystä suuntaamassa. Samankaltaisia kokeiluja on toki olemassa muuallakin Suomessa muun muassa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella, mutta Helsingin systeemi on kohdennettu erityisesti kerrostalojen tarpeisiin ja toimii sähköisesti. Ensimmäisenä omavalvonta-ajatusta alettiin muutama vuosi sitten viemään eteenpäin Kymenlaaksossa.
Toimintaa tukemaan on lähtenyt koulutuksen kautta Helsingin Pelastusliitto ja käytännön apua omavalvontalomakkeen täyttämiseen saadaan pelastuslaitoksen osoittamilta sopimuspalokunnilta. Projekti on kaiken kaikkiaan suuri, onhan asukkaitakin alueella Suomen oloissa paljon. Ja tämän kaltaisen hankkeen toteuttamisesta varmasti hyötyvät alueen asukkaiden lisäksi myös muut kunnat, kunhan toteutuksen tuloksia alkaa tulla käyttöön.
Äkkiseltään voisi ajatella, että tämä lisää vain turhan paperinpyörittelyn ja byrokratian määrää, mutta todellisuudessa tämä keventää kaikkien työtaakkaa, mikäli kaikki osallistuvat. Vanhan mallisten palotarkastusten suorittamiseen vaadittaisiin niin hurja määrä lisäresursseja, ettei se ole käytännössä mahdollista. Lisäksi omavalvonnassa pystytään luomaan säästöjä palotarkastusten määrän vähentyessä. Nykyisen mallin mukaanhan palotarkastus ja mahdollinen jälkitarkastus toisivat taloyhtiölle 400 €:n kustannuksen, jolta on kuitenkin Omavalvontaan osallistumalla mahdollista välttyä.
Teksti ja kuva: Martti Valli
