Pelastustieto blogi 24.8.2021
Facebook (11)

Kalajoen keikka: oppia ja onnistumisia

Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa.
mirafoni112@gmail.com

Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. mirafoni112@gmail.com

Tätä kirjoittaessa Kalajoella suurin maastopalo sitten 70-luvun on PRONTO-selosteita ja kaluston huoltoa vaille taputeltu. Yleensä en yksittäisistä onnettomuustapauksista kirjoita, kun pääsääntöisesti yleissävy onnettomuuksien jälkeen on negatiivinen ja päätä laitetaan puskaan sen sijaan, että otettaisiin opiksi. Kalajoen maastopalotehtävä on ollut tähän asti täysin toisenlainen: tehtävästä viestittiin poikkeuksellisen hyvin, palo saatiin onnistuneesti sammutetuksi – ja ennen kaikkea ensimmäistä kertaa koskaan kaikki Suomen pelastuslaitokset tarjosivat Jokilaaksojen pelastuslaitokselle virka-apua.

Ilmastonmuutoksen kiihtymisen myötä maastopalot tulevat yleistymään entisestään, apua tullaan tarvitsemaan jatkossa Suomessa ja varmasti myös rajojemme ulkopuolella. Tätä taustaa vasten on hyvä, että on Kalajoen maastopalon kaltaisia onnistumisen kokemuksia muun muassa pelastuslaitosten ja sopimuspalokuntalaisten laajamittaisesta yhteistoiminnasta – opit ja kehittämisen paikat on kerättävä, jotta voidaan tulevaisuudessa vastata maastopaloihin yhtä hyvin.

Meidän on ensin osattava käyttää kaikki mahdolliset omat kansalliset pelastustoimen resurssimme ennen kuin pyydämme kansainvälisen pelastuspalvelumekanismin apua. Kalajoen maastopalo varmasti herätteli muut pelastuslaitokset katsomaan omia suunnitelmiaan vastaavien tapausten varalle, toimisiko esimerkiksi huolto yhtä saumattomasti missä päin Suomea tahansa? Entä millaiset ovat henkilöstön varusteet ja valmiudet maastopalojen sammuttamiseen?

Kalajoen maastopalon viestinnästä puhuttiin jo tehtävän aikana, mutta myös tehtävän jälkeen paljon. Yhtä lailla niin Jokilaaksojen pelastuslaitoksen kuin pelastusjohtaja Jarmo Haapasen viestintä oli tehtävän ajan aktiivista, monipuolista ja monikanavaista, mikä sai syystä medialta ja kansalaisilta jo tehtävän aikana erinomaisen hyvää palautetta. Tämänkin esimerkin toivon kantavan eteenpäin pelastustoimen viestinnässä: tällaisissa kriisitilanteissa paikkamme yhteiskunnan keskeisten palveluiden tuottajana lunastetaan ja vahvistetaan kansalaisten turvallisuuden tunnetta. Pelastusjohtaja on luonteva toimija kriisitilanteissa median palvelemisen roolissa: lupia asioiden viestimiseen ei tarvitse olla penäämässä ja toisaalta sillä turvataan työrauhaa pelastustoiminnan johtamiselle.

Yhtäkään Kalajoen kaltaista maastopaloa en toivo tapahtuvan, mutta tilastot ja ennusteet kehottavat meitä vahvasti sellaisiin varautumaan jatkossakin. Hetkeksi voi kuitenkin pysähtyä ja iloita suomalaisesta pelastustoimesta, jossa ammattilaiset ja sopimuspalokuntalaiset toimivat rinta rinnan yhteistuumin ja jossa kaveria ei jätetä. Suomalaisen pelastustoimen yhteisöllisyyden tunne varmasti kasvoi tämän muutaman viikon aikana, sillä Kalajoen keikka koettiin vahvasti yhteiseksi asiaksi eikä avuntarjoajista ollut pulaa. Opit ja onnistumiset vielä talteen – hyvä me!

Mira Leinonen

Lue lisää