Pelastustieto blogi 5.10.2018

Kriisinhallintakeskuksen siirto – historiaa, taustoja ja ajatuksia tulevaisuudesta

Kriisinhallintakeskus perustettiin vuonna 2007 Pelastusopiston yhteyteen. (Kuva: Akseli Muraja)

Kriisinhallintakeskus perustettiin vuonna 2007 Pelastusopiston yhteyteen. (Kuva: Akseli Muraja)

Sisäministeri ilmoitti heinäkuussa, että kriisinhallintakeskus siirretään Kuopiosta Helsinkiin. Perusteluna on matkakulujen vähentäminen. Keskuksen tehtävänä on kouluttaa siviiliasiantuntijoita kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin.

Siviilikriisinhallinta

Siviilikriisinhallinta (Civilian Crisis Management) tähtää konfliktien ehkäisemiseen sekä rauhan ja yhteiskunnan vakauden palauttamiseen kriisin puhjettua. Kriisinhallinta käsittää sekä sotilaallista kriisinhallintaa eli rauhanturvajoukkojen lähettämistä kriisialueelle että siviilikriisinhallintaa, jolloin paikalle lähetetään ulkopuolista asiantuntija-apua, kuten poliiseja, oikeusalan asiantuntijoita ja lääkintähenkilökuntaa.

Siviilikriisinhallinnalla pyritään yhteiskunnan toimintaedellytysten palauttamiseen neuvomalla ja kouluttamalla paikallisväestöä infrastruktuurin rakentamisessa, pelastustoimen, hallinnon ja perusturvan luomiseksi.

Historiaa

Vuosituhannen vaihteen jälkeen Suomeen tuli tarve kouluttaa siviilejä kriisihallintatehtäviin. Vaihtoehtoina koulutuksen järjestäjäksi olivat puolustusvoimat tai pelastusala. Kriisinhallintakeskus perustettiin vuonna 2007 Pelastusopiston yhteyteen.

Ennen päätöstä silloinen puolustusministeri toi Pelastusopistoon Sveitsin puolustusministerin. Hoidin vieraat. Siirryttäessä Pelastusopiston harjoitusalueelle bussilla suomalainen ministeri alkoi kovasti kehua sitä, että Pelastusopisto saatiin Kuopioon. Vastasin hänelle, etten voi olla tuosta hänen kanssaan samaa mieltä. Ministeri yllättyi ja meni hetkeksi sanattomaksi. Kuitenkin hetken kuluttua hän viittasi minut istumaan vierelleen. Hän oli ehkä yllättynyt vastauksesta ja ehkä totesi, että minulta saa rehellisen vastauksen.

Ministeri kysyi pitäisikö siviilikriisinhallinnon koulutuksen järjestäjä olla puolustusvoimat vai pelastusala. Vastasin, että tuo on sisäpoliittinen päätös. Pelastusalalla on kyllä ammattitaito koulutuksen järjestämiseen. Mutta mikäli tällainen päätös tehdään, mukana pitää tulla tarvittavat määrärahat. Muutama vuosi tuosta päätös tehtiin.

Sisäpolitiikkaa

Sisäministeri ilmoitti siirtopäätöksen tehdessään, että siirtymäaika on kaksi vuotta. Näin päätöstä ei tarvitse viedä hallituksen käsiteltäväksi. Lopullinen päätös siis tehdään vasta eduskuntavaalien jälkeen. Kriisihallintakeskuksen siirto Kuopiosta Helsinkiin tuskin toteutuisi keskustapuolueen pääministerikaudella. Mutta vaalien jälkeen, jos vallassa ovat demarit ja kokoomus ilman keskustaa, siirto on toteutettavissa.

Lohja oli demarien idea aikanaan varautumis- ja palopäällystökoulutukseen. Rakennuksesta tehtiin jopa pienoismalli. Siirrosta oli myös eduskunnan päätös vuodelta 1988, mutta demarit hävisivät seuraavat vaalit. Uusi vastavalittu eduskunta teki edeltäjästä poikkeavan päätöksen vuonna 1992. Koulutus siirrettiin Lohjan sijasta Kuopioon. Siirto toteutettiin ovelasti, istuneen eduskunnan aikana. Kuopioon rakennettiin jopa uusi rakennus tulevia muuttajia varten. Tilat olivat valmiita etuajassa ja odottivat muuttajia muutaman vuoden tyhjillään. Näin varmistettiin, ettei seuraava eduskunta voi perua siirtoa.

Siirtopäätöstä vastustettiin muun muassa sillä, että yli puolet pelastusalan henkilöstöstä eli asiakaskunnasta on Etelä-Suomessa(*). Silloinen Pelastusopiston, ei Pelastuskoulun, rehtori kysyi Espoon kaupungin päättäjiltä eikö kaupunki voisi rakentaa tarvittavat tilat samoin ehdoin kuin Kuopio. Vastauksena oli, ettei Espoolla ole tapana ostaa oppilaitoksia kaupunkiin. Heidän budjetistaan kyllä olisi kuulemma helposti löytynyt tarvittava rahamäärä. Kaikki asiaperustelut olivat turhia ja siirtopäätös piti.

Lisää siirtoja?

Myös varautumiskoulutuksen siirtoa pois Kuopiosta voidaan selkeästi perustella tuolla samalla, matkakulujen karsimisella. Suurin osa asiakaskunnasta on lähempänä esimerkiksi Lohjaa kuin Kuopiota. Mikäli siirretään, niin samalla siirretään palopäällystökoulutus Tampereelle. Poliisiammattikorkeakoulun yhteyteen se kuuluisi paremmin. Samoja asiantuntijoita voidaan käyttää poliisien ja palopäällystön koulutuksessa.

Asiantuntijoiden käyttäminen opetuksessa tulee kalliiksi Kuopiossa. Suurin osa erikoisosaajista tulee Kuopioon etelästä. Asiantuntijoilta jo muutaman tunnin luennon pitoon menee kokonainen työpäivä. Vaikka luentomatka tehtäisi lentokoneella, niin pelkkiin matkoihin menee helposti neljä tuntia. Myös opiston kielten opettajina voidaan käyttää samoja opettajia poliisille ja palopäällystölle.

Norjassa palokoulutus keskitettiin aikanaan pohjoiseen. Mutta pienen alan erikoisosaajia on harvassa ja suurin osa asuu ja vaikuttaa etelässä. Niinpä kouluttajien matkakulut ovat suuret. Mutta Norjahan on rikas öljyvaltio ja ehkä heillä on sen takia varaa moiseen kustannukseen. Edellä esitetyt siirrot edellyttävät poliittista tahtoa ja ovat osa suomalaista sisäpolitiikkaa. Kaikki tässä mainitut siirrot eivät toteudu vaalien jälkeenkään.

Suomessa on edustuksellinen demokratia. Me siis pystymme vaikuttamaan poliittisiin päätöksiin valitsemiemme edustajien kautta. Valitettavasti suomalainen vaalijärjestelmä ei ole alueellisesti tasapuolinen. Vaikka pääkaupunkiseudulla asuu jo likimain kolmannes suomen väkiluvusta, niin eduskuntaan valitaan sieltä alle neljännes kansanedustajista. Eduskuntavaalien jälkeinen hallitus tekee pelastusalan kannalta merkittäviä päätöksiä. Pelastusalan kannalta ei siis ole yhdentekevää millainen on tuleva vaalitulos. Nyt sitten kaikki äänestämään.

(*) Pelastusopisto Espooseen -liike rynnistää laajalla rintamalla, Palontorjunta 9/1992, s.11.

DI Markku Aarnio