Markus Viitaniemi on Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja sekä Palo- ja pelastustieto ry:n hallituksen puheenjohtaja.
Valtiovarainministeriön ilmoitus ensi vuoden lainanottovaltuuksista oli karua luettavaa. Ministeriö tiedotti kesäkuun alussa, että vain Pohjois-Karjalan hyvinvointialue voi ottaa uutta pitkäaikaista lainaa vuonna 2024. Muut hyvinvointialueet voivat jatkaa aiempia investointihankkeita normaalisti ja nostaa niihin osoitetut lainat, mutta ne eivät voi ottaa lainaa uusiin hankkeisiin. Tämä koskee siis myös pelastuslaitosten uusia investointeja. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ensi vuonna ei voida hankkia esimerkiksi pelastus- ja ensihoitokalustoa, eikä käynnistää pelastusasemien rakennushankkeita muualla kuin Pohjois-Karjalassa – elleivät hyvinvointialueet saa lisälainanottovaltuutta tai pysty kattamaan investointejaan tulorahoitteisesti tai kertyneillä rahavaroilla.
Uusien lainanottovaltuuksien vähäisyyden taustalla ovat hyvinvointialueiden vuoden 2023 talousarvioiden heikot vuosikatteet ja lainanottovaltuuden huomattavan suuri käyttö. Lisäksi sairaanhoitopiireillä on viime vuosina ollut merkittäviä investointihankkeita, joihin nostetut lainat siirtyivät sote-uudistuksessa hyvinvointialueille, kertoi valtionvarainministeriö tiedotteessaan.
Hyvinvointialueiden heikko taloustilanne alkaa nyt siis konkretisoitua ja kyyti on melkoisen kylmää. Yksi hyvinvointialueuudistukseen liittyvä pelko pelastustoimen näkökulmasta oli se, että pelastustoimi joutuu soten mukana talouskurimukseen, jollaista ei ole alalla ennen nähty.
Hyvinvointialueiden heikko taloustilanne alkaa nyt siis konkretisoitua ja kyyti on melkoisen kylmää.
Oma veikkaukseni on, että investointien lisäksi säästöpaineet kohdistuvat myös usean hyvinvointialueen käyttötalouteen. Talous olisi saatava kuntoon ja vuosikate riittävälle tasolle, että investointeja pystyttäisiin tekemään tulevina vuosina. Tämä edellyttänee monella alueella merkittäviä sopeuttamistoimia, pahimmillaan myös pelastustoimelta. Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselle tämä on valitettavan tuttua, koska olemme sopeuttaneet toimintaamme erittäin tiukassa talousraamissa koko sen ajan eli reilut kuusi vuotta, kun olemme olleet soten kanssa samassa organisaatiossa. Nyt samat säästöpaineet iskevät hyvin todennäköisesti koko pelastustoimeen, ellei uusi hallitus turvaa pelastustoimen rahoituksen tasoa muulla tavoin tai hyvinvointialueet priorisoi pelastuslaitoksen tuottamia lähipalveluja kriittisiksi palveluiksi ja varmista pelastuslaitoksille riittävää rahoitustasoa.
Säästöjen sijaan pelastustoimi tarvitsisi kipeästi lisärahoitusta esimerkiksi toimintavalmiuspuutteiden ja henkilöstövoimavaratilanteen korjaamiseen sekä lisäpanostuksiin varautumiseen ja väestönsuojeluun vallitseva turvallisuustilanne huomioiden. Toivottavasti viime vuonna Suomen maineikkaimmaksi julkishallinnon organisaatioksi valitun pelastustoimen arvostus ja tärkeys näkyisi arvostuksena ja konkreettisina tekoina myös poliittisessa päätöksenteossa sekä valtakunnan tasolla että hyvinvointialueilla.
Julkaistu myös Pelastustiedossa 4/2023.
