Pelastustoimen rakenneuudistusta viedään samoilla kriteereillä kuin edellisessäkin alueuudistuksessa vuonna 2004. Suuronnettomuuksien hallinnassa jo nykyiset aluepelastuslaitokset ovat tehneet hyvää yhteistyötä eikä suuruuden ekonomia tuo siihen lisäarvoa. Taloudellisetkaan perusteet eivät riitä perusteeksi muuttaa toimivaksi osoitettua nykyistä järjestelmää. Pelastustoimi on pystynyt hoitamaan hyvin sille osoitetut taloudelliset velvoitteet vertailtaessa muihin turvallisuuskentässä toimiviin. Sen sijaan yhteiskunnan muut toimijat kuten puolustusvoimat, poliisi ja etenkin sosiaalitoimi ovat ”onnistuneet” kasvattamaan menojaan suhteessa pelastustoimeen.
Valtiovarainministeriön lanseeraama niin sanottu kapitaatiomalli ei paranna ajatusta tasa-arvoisista palveluista koko valtakunnassa. Nykyinenkin aluepelastuslaitos ottaa paremmin huomioon eri alueiden erityispiirteet ja palvelee parhaiten asiakkaitamme. Relevantti kriteeri uudistushankkeessa on ministeriön ohjaavuuden parantaminen. Kuitenkin tulevan vallan myötä siihen liittyy suuri vastuu pelastustoimen kehittämisestä. Nykyisillä resursseilla ministeriö ei pysty vastaamaan asiakkaidensa tarpeeseen. Toivottavasti ei ajauduta samalle tielle kuin poliisi PORA-hankkeineen. Alalle olisi tuhoisaa, jos hallintoa kasvatetaan operatiivisen henkilöstön kustannuksella.
Varautumisen näkökulmasta rakenneuudistus on pelastustoimessa mahdollisuus profiloitua turvallisuuskentässä toimijaksi, joka huolehtii yhteiskunnan resilienssistä kaikissa olosuhteissa. Tämä edellyttää kuitenkin vahvaa normitusta, joka tukee pelastustoimen koordinoivaa roolia varautumisessa. Terve avoin vuoropuhelu kentän kanssa on ainut tie hyvään lopputulokseen.
Pelastustoimen rakenneuudistuksen yhteydessä tulisi uudistaa myös koulutus. Uudistuksen tulisi turvata myös organisaatioiden oma identiteetti. Kannattaisikin selvityttää puolueettomalla ulkopuolisella tutkijalla koko turvallisuusalojen tutkinnot ja niiden eri integraatiot mahdollisuuksineen. Tavoitetilan tulisi olla, että tulevaisuudessa turvallisuustoimijoilla (poliisi, pelastus, sotilaat, rajavartiosto) olisi yhteinen sisäinen turvallisuusoppilaitos, josta perusjakson jälkeen erikoistuttaisiin omille toimialoille.
Pauli Nurminen
valmiuspäällikkö
Keski-Suomen pelastuslaitos
