Viime perjantaina ministereille luovutettu, kansanedustaja Kari Tolvasen (kok.) johdolla valmisteltu kansanedustajien pohdintapaperi sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon tulevaisuudesta antaa pelastustoimelle rauhan kehittää raportissa todettuja asioita vuoteen 2017 saakka. Parlamentaarikkojen paperin mukaan pelastustoimen 7,5 miljoonan euron säästötavoite voidaan nyt unohtaa. Se ei suinkaan tarkoita, että asia olisi sillä selvä. Pelastusylijohtajan osastonsa 40-vuotisjuhlassa toteama vertauskuva jäniksestä pää pensaassa ei voi toteutua.
Mutta miten kansanedustajien toive pelastustoimen suuntaviivoista toteutetaan? Miten syntyy valtakunnallisesti yhdenmukaisempi ja ohjatumpi pelastustoimi? Onko se mahdollista toteuttaa kunnallisessa nykyjärjestelmässä, jossa mitä todennäköisemmin hallinnollisia rajoja tullaan muuttamaan? Vai onko vastaus tähän se, minkä kansanedustajat toteavat: ”Tarkastelussa on tarkkaan arvioitava hallinnollisten sektorirajojen kokonaisvaikutusta, eikä siitä saa pois sulkea koko pelastustoimen valtiollistamista.”
Pelastustoimen valtiollistamisesta on tullut kuin keskustelu Suomen Nato-jäsenyydestä. Vasta sitten keskustelu päättyy, kun se on toteutettu.
Esa Aalto
päätoimittaja
