Markus Viitaniemi on Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja sekä Palo- ja pelastustieto ry:n hallituksen puheenjohtaja.
Vuosi 2023 jää historiaan hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymisestä, mutta myös Pelastustieto-lehden ja Systole-lehden yhdistymisestä hyvinvointialuehengessä. Puheenjohtajana ja ensihoitopalveluita tuottavan pelastuslaitoksen pelastusjohtajana olen tyytyväinen tästä yhdistymisestä sekä Pelastustieto-lehden satsaamisesta jatkossa aiempaa enemmän ensihoitoon.
Pelastuslaitoksilla on edelleen merkittävä rooli maamme ensihoitopalvelujen tuottajana, vaikka viime vuosina kehityssuuntana on ollut, että sairaanhoitopiirit tuottavat ensihoitoa yhä useammin itse kytkeäkseen ensihoidon tiiviimmin osaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Hyvinvointialueet tarjoavat aivan uudenlaisen alustan ja mahdollisuuden sille, että palveluintegraatiota voidaan tehdä myös pelastuslaitosten ollessa ensihoitopalvelun tuottajana, nyt kun toimimme kaikki soten kanssa samassa organisaatiossa. Pohjois-Karjalassa pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalvelut kokonaisuudessaan ja on kulkenut palveluintegraation kehittämisessä etukenossa. Se on ollut helppoa, koska pelastustoimi ja sote ovat olleet samassa organisaatiossa jo kuuden vuoden ajan – haasteet ja ratkaisukeskeinen tahtotila ovat olleet yhteiset.
”Mutta yksi asia yhdistää koko maata, väestön ikääntyminen lisää ja muuttaa palvelutarvetta”
Mikäli haluamme pelastuslaitoksina olla ensihoitopalvelujen tuottajana myös jatkossa, on meidän oltava kehittämässä tulevaisuuden ensihoitopalvelua ja siihen liittyvää palveluintegraatiota yhdessä palvelun järjestämisestä vastaavan terveydenhuollon kanssa. Toimintaympäristö kasvukeskuksissa ja pitkien välimatkojen harva-alueilla on erilainen, joten sama malli ei käy suoraan kaikille. Mutta yksi asia yhdistää koko maata, väestön ikääntyminen lisää ja muuttaa palvelutarvetta. Tähän vastaaminen edellyttää uusia integroituja toimintamalleja ja uusia tapoja tuottaa ensihoitopalveluita osana terveydenhuollon järjestelmää. Palvelutarpeen kasvuun ei vastata siis pelkästään perinteisesti resursseja lisäämällä, vaan myös valmiuksilla tuottaa kiireellisen ensihoitopalvelun ohella uudenlaisia kiireettömiä kotiin vietäviä ensihoitopalveluita. Integraation syventäminen ja kehittäminen tulee toki tehdä vaarantamatta ensihoitopalvelun perustehtävää.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen aloittaessa on palveluintegraatiota tiivistetty edelleen pelastuslaitoksen, yhteispäivystyksen ja ikäihmisten palvelujen kanssa. Ensihoitopalvelu tekee esimerkiksi yhä laajemmin kotihoidon tukena hoidontarpeen arviointia, hoitaa saattohoitopotilaita kotiin ja vastaa osittain turvapuhelinhälytystehtävistä. Lisäksi ensihoitoresurssia lisätään Kiteelle, Lieksaan ja Joensuuhun, ja tällä resurssilla toteutetaan yöaikaista kotihoitopäivystystä. Ensihoidon toimintavalmius paranee, kotihoidon ei tarvitse palkata omaa yöaikaista resurssia ja mikä tärkeintä, ensihoitajien osaamisen kotiin viemisestä hyötyy ennen kaikkea asiakas.
