Pelastustieto blogi 6.1.2022

Pelastustoimi ei pelkisty toimintavalmiusajan minuuteiksi

Sami Kerman on entinen sisäministeri Maria Ohisalon (vihr) erityisavustaja ja Suomen Palopäällystöliiton kehittämispäällikkö.

Sami Kerman on entinen sisäministeri Maria Ohisalon (vihr) erityisavustaja ja Suomen Palopäällystöliiton kehittämispäällikkö.

Entinen Helsingin pelastuskomentaja Simo Weckstén herätti keskustelun Ylelle 18. marraskuuta antamallaan haastattelulla pelastustoimen toimintavalmiusajasta ja sen merkityksestä ihmisten avunsaannille. Pelastusalan edustajien keskustelu Twitterissä on pyörinyt paljon sen ympärillä, millaista tilasto- ja tutkimustietoa on olemassa toimintavalmiusajan ja pelastettujen ihmisten ja omaisuusarvojen välisestä yhteydestä.

Asiallinen julkinen keskustelu on toki aina paikallaan, mutta nyt avauksesta tulee kuva, että ministeriön ja pelastusosaston laskemassa pelastajapulassa on kyse vain toimintavalmiusajasta. Jos pelastustoimen edustajat ovat itsekin sitä mieltä, että toimintavalmiusajalla on hyvin vähän väliä ihmisten pelastamiselle, näyttäytyy tuhannen lisäpelastajan rekrytointi huonona investointina.

Pelastajien määrällä on kuitenkin suurempi yhteiskunnallinen ja ihmisten turvallisuutta parantava merkitys. Jos ja kun keskeisten poliitikkojen ostama ajatus tuhannen pelastajan lisärekrytointitarpeesta muuttuu todeksi, on sillä iso merkitys arjen viranomaisyhteistyölle, turvallisuusviestinnälle, avunsaannille ja ylipäätään arjen turvallisuudelle sekä pelastuslaitoksille työyhteisöinä.

Ensihoidolle on aiempaa helpompaa tarjota virka-­apua isokokoisten potilaiden kanssa ja voidaan erikoistua sekä kehittää esimerkiksi korkealta pelastamista ja pintapelastamista. Voidaan suunnitella toimintaa isoihin tehtäviin aiempaa varmemmin joukkue- ja komppaniamuodostelmille ja voidaan helpommin sitoa resursseja myös tukitoimintoihin pelastustoiminnan johtamisen tukemiseksi. 

Ennen kaikkea lisäpelastajilla voidaan varautua suuriin, yhtäaikaisiin onnettomuuksiin ja olosuhteisiin ydinvoimalaonnettomuuksista laajoihin maastopaloihin ja isoista liikenneonnettomuuksista sairaalapaloihin. Pelastustoiminnan lisäresurssit mahdollistavat myös esimerkiksi harjoittelun aiempaa paremmin.

Pelastusopiston koulutusmääriä lisättiin jo hallituksen ensimmäisessä budjetissa vuodelle 2020. Tänä syksynä täydentävässä talousarvioesityksessä koulutusmääriä on lisätty edelleen. Samaan aikaan Helsingin Pelastuskoulu on saanut toistaiseksi voimassa olevan toimiluvan. Nämä eivät koulutuspanostuksina vielä riitä tuhannen lisäpelastajan tarpeen tyydyttämiseen, mutta suunta on oikea. Samaan aikaan kunnat ovat valtakunnallisesti tarkastellen tehneet lisäpanostuksia pelastustoimen palveluihin. Tuhannen lisäpelastajan tavoite ei ole vain haaveilua vaan kunnianhimoinen, mutta realistinen tavoite.

Pelastustoimen kannattaa itse nostaa esiin kaikkia niitä asioita, joita lisäresurssit mahdollistavat. Kyse on paljon muustakin kuin onnettomuuspaikan saavuttamisesta kuudessa tai kahdeksassa minuutissa.

Sami Kerman

Lue lisää