Mira Leinonen työskentelee pelastusjohtajana Päijät-Hämeessä.
Pelastusalan vahvuus on nopea reagointi ja ongelmanratkaisukyky käsillä oleviin ongelmiin, mutta pitkän tähtäimen strateginen suunnittelu ei ole ollut vahvuutemme, ja strateginen kehittäminen jää usein päivittäisen operatiivisen kiireen varjoon. Puolustusvoimat on vuosikymmenten ajan rakentanut suorituskykyään pitkäjänteisesti, kokonaisvaltaisesti ja laajalla yhteistyöllä. Puolustusvoimissa tehdään lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin strategista suunnittelua suorituskykyjen rakentamisesta. Nyt näitä suunnitelmia toteutetaan isommin kuin koskaan. Olisiko aika ottaa mallia Puolustusvoimien tavasta luoda strategista suorituskykyä myös pelastustoimen kehittämisessä?
Puolustusvoimien toiminta perustuu strategiseen suunnitteluun, jossa tulevaisuuden uhkat, resurssit ja toimintaympäristön muutokset analysoidaan perusteellisesti. Pelastustoimessa strategiaa toki laaditaan, mutta usein painopiste on operatiivisessa suorittamisessa – arjen hälytystehtävissä ja niiden hoitamisessa. Strateginen suunnittelu mahdollistaisi pelastustoimen resurssien kohdentamisen, osaamisen kehittämisen ja innovaatioiden hyödyntämisen pitkäjänteisesti, ei vain reaktiivisesti.
artikkeli jatkuu
Puolustusvoimien vahvuus on kokonaismaanpuolustuksen periaatteessa: jokainen kansalainen, viranomainen ja yritys on osa yhteistä varautumista. Pelastustoimessa yhteistyö muiden viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa on tärkeää, mutta voisi olla vieläkin syvempää. Kun pelastustoimi omaksuisi Puolustusvoimien tavoin laajan verkostoperustaisen toimintamallin, kriiseihin voitaisiin varautua kattavammin ja joustavammin. Sopimuspalokuntien roolista vaikkapa poikkeusoloissa tulee toisinaan keskusteluissa nostoja, mutta mikä on käytännössä tilanne?
”Pitkäjänteinen suunnittelu voisi tuoda kustannustehokkuutta ja parantaa valmiuttamme.”
Puolustusvoimat rakentaa suorituskykyä vuosikymmeniksi eteenpäin. Hankinnat, koulutus ja harjoitukset suunnitellaan osana laajaa strategiaa, jossa huomioidaan teknologian kehitys ja muuttuvat uhkakuvat. Pelastustoimessa resurssit ovat usein tiukalla, mutta pitkäjänteinen suunnittelu voisi tuoda kustannustehokkuutta ja parantaa valmiuttamme. Esimerkiksi kaluston ja osaamisen kehittämisessä kannattaisi siirtyä irti lyhyen aikavälin ratkaisuista kohti yhteistä strategista investointiajattelua.
Metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan. Sama pätee pelastustoimen strategiseen kehittämiseen. Jos haluamme, että pelastustoimi pystyy vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin, meidän on huudettava sinne strategista suunnittelua, yhteistyötä ja pitkäjänteistä johtamista. Puolustusvoimien malli ei ole suoraan kopioitavissa käyttöömme, mutta sen periaatteista voi ottaa opiksi ja muokata niistä pelastustoimen omaa, suomalaista tapaa rakentaa suorituskykyä.
On aika katsoa pelastustoimen kehittämistä isommasta kuvasta, pohtia, mitä voimme oppia niiltä, jotka ovat jo vuosikymmeniä rakentaneet yhteiskunnan turvaa strategisesti ja pitkäjänteisesti. Sillä tulevaisuuden kriisit eivät anna aikaa sopeutua – niihin on varauduttava jo tänään.
Mirafoni-kolumni on julkaistu myös Pelastustiedossa 5/2025.
