Göötti-koira Frendi on juossut ja piirittänyt Takametsää jo hyvän tovin. Se yrittää kerätä viimeisetkin Takametsän asukkaat pikkujouluun Lasarettiin. Päällikkö Lepsu ja apulaispäällikkö Aargh istuvat parivuoteen reunalla vierekkäin juhlapukuihinsa sonnustautuneina. He odottavat lasaretin lääkärinkiertoa, sen tekee konitohtori Otti.
”Kyllä se pojat niin on, että ette te vielä ihan juhlakunnossa ole, mutta eikös ne pikkujoulut järjestettykin täällä lasaretissa?” Otti kysyy.
Näinhän se oli sovittu.
Takametsän pikkujoulu käynnistyy kaikkien ystävysten kesken. Ensimmäisenä paikalle tulee tonttulakkiin sonnustautunut Göötti-koira Frendi. Se heiluttaa iloisesti kippurahäntäänsä ja tervehtii lasaretin väkeä.
”Hei, hei heippulivei ja hyvää pikkujoulua!” se sanoo.
”Hyvää pikkujoulua!” vastaa konitohtori Otti.
artikkeli jatkuu
Lasarettiin alkaa kokoontua vähitellen lisää väkeä. Jossain välissä oviaukosta sulloutuu sisään myös kuusi.
”Ai niin, niin-niin, noinnin no mutta kukas se sinä olet?” apulaispäällikkö Aargh kysyy.
”Minäpä minä, Jolli Joulukuusi.”
”Ai niin, niin-niin, noinnin, mutta eiväthän puut puhu”, Aargh ihmettelee.
”Eivätpä, eivät, mutta Rudolf puhuu”, Rudolf Rämemajava sanoo. Hän on Takametsän joulukuusivastaava ja näköjään tehnyt taas työnsä huolella.
”Ai niin, niin-niin, noinnin, niinpä tietankin, olisihan se pitänyt arvata”, Aargh sanoo.
Rudolf Rämemajavan hankkima kuusi pystytetään lasaretin olohuoneeseen ja kaikki saavat tuoda siihen omia koristeitaan.
”Hei, hei heippulivei, piäisikö leikkiä tonttuleikki”, Göötti-koira Frendi ehdottaa.
Se sopii kaikille ja Göötti-koira frendi käskee kaikkien pukea tonttulakit päähän. Sitten kivitaskut alkavat laulaa kuorossa:
Hei, tonttu-ukot hyppikää, nyt on riemun raikkahin aika! Hei, tonttu-ukot hyppikää, nyt on riemun raikkahin aika!
Rudolf Rämemajava lyö lituskahännällään tahtia ja akuuttiapina soittaa ukulelea. Aasi Aargh kompastuu ja putoaa polvilleen.
”Varovasti nyt, varovasti”, konitohtori Otti varottaa.
”Ai niin, niin-niin, noinnin tottakai, varovasti, varovasti.”
Tonttuleikin jälkeen siirrytään herkkupöytään. Kaikille maistuvat Karhu Taikinakouran leipomat herkut ja Pomppa-Vompatin glögi. Kaikki saavat pikkujoulusta myös pienen herkkupussin kotiin vietäväkseen. Herkkupussukoiden jakamisen hoitaa aina Vuohipukki Kurvisarvi. Nyt Vuohipukkia ei näy missään.
”Vuohipukki Kurvisarvi asuu lasaretin takana olevalla vuorella. Voisiko joku käydä katsomassa, onko hänelle sattunut jotakin, kun hän ei ole tullut paikalle”, päällikkö Lepsu kysyy.
”Minä käyn, minä lennän sinne tuossa tuokiossa”, Korppikotka Koljonen vastaa.
Parin tiuhan mutta voimakkaan siiveniskun jälkeen Korppikotka Koljonen on jo puolivälissä matkaa. Koljonen näkee korkeuksista, että Vuohipukki Kurvisarvi on juuttunut portinpieleen jumiin. Koljonen laskeutuu portin päälle ja kysyy: ”Sinulla on probleema, miten minä voin auttaa?”
Vuohipukki Kurvisarvi kertoo, että lähtiessään pikkujouluun hänen piti pökätä portti auki sarvillaan, mutta sarvet lipsahtivatkin portin lautojen väliin jumiin.
”Selvä. Minulla on ratkaisu. Tarraan kynsilläni kiinni ylemmästä laudasta ja yritän nostaa lautaa ylöspäin”, Koljonen sanoo.
Sitten hän tarttuu laudasta kaikilla kynsillään, alkaa iskeä siivillään niin voimakkaasti kuin suinkin pystyy. Normaalisti Koljonen nousisi iskujen voimasta korkealle taivaalle, mutta nyt kun hänen kyntensä ovat jämäkästi kiinni portin laudassa, niin lauta taipuukin ylöspäin Korppikotka Koljosen vahvojen siiveniskuja voimasta. Silloin lautojen väliin, jossa Vuohipukin kurvisarvet ovat jumissa, syntyy isompi rako ja Vuohipukki saa ujutettua sarvensa sieltä irti.
”Kiitos kovasti”, Vuohipukki Kurvisarvi sanoo.
”Eipä kestä, haluatko lennon juhlapaikalle?” Korppikotka Koljonen kysyy.
”En, sillä minä pelkään korkeita paikkoja.”
”Miten sinä sitten voit asua korkealla vuorella?”
”Pelkään korkeita paikkoja silloin, kun minun jalkani eivät kosketa maata.”
Niinpä Vuohipukki Kurvisarvi kipittelee nopeasti vuorenrinnettä alas lasarettiin. Hän ehtii vielä mainiosti juhlaan mukaan. Kaikki ovat iloisia, että myös kadoksissa ollut Vuohipukki Kurvisarvi pääsi vihdoinkin paikalle. Lopuksi Vuohipukki Kurvisarvi jakaa kaikille herkkupussit, mutta yksi yllätys on vielä jäljellä. Konitohtori Otti on pannut merkille, miten hyvävoimaisesti ja iloisesti päällikkö Lepsu Leijona ja apulaispäällikkö Aasi Aargh juhlivat.
”Teidän pirteä juhlimisenne osoittaa, että te olette jo varmasti tervehtyneet. Luulen, että yksi tekijä siihen on tämä ystävien läsnäolo. Te voitte lähteä muiden kanssa yhtä matkaa kotiin”, Konitohtori Otti sanoo.
Teksti Marko Partanen
Piirrokset Marjut Makkonen
Siirry tästä Takametsän auttajat -tarinan seuraavaan jaksoon (10).
