Pelastustieto blogi 2.2.2025

Ultraääni, 2020-luvun stetoskooppi?

Tapio Sovijärvi on ensihoitaja, Laadukasta ensihoitoa -podcastin tekijä ja alan realiteetit tiedostava idealisti.

Tapio Sovijärvi on ensihoitaja, Laadukasta ensihoitoa -podcastin tekijä ja alan realiteetit tiedostava idealisti.

Perinteinen stetoskooppi on yli sadan vuoden ajan kuulunut kliinikoiden päivittäisten työvälineiden valikoimaan – muutenkin kuin lääkärin kaulalla. Keuhkojen ja sydämen auskultaatio on melkein jokaiselle potilaalle tehtävä rutiinitutkimus, jonka hyödyt on kiistattomasti osoitettu. Auskultaatiotutkimuksen diagnostinen anti on kuitenkin rajallinen ja keskittyy vain elimistön toimintaan, eikä sen avulla voida todeta rakenteellisia muutoksia.

Stetoskoopin merkittäväksi haastajaksi on viimeisten noin kymmenen vuoden aikana noussut Point of Care- eli vieritutkimuksena tehtävä ultraäänitutkimus (POCUS). Teknologian huiman kehityksen myötä ultraäänilaitteisto on saatu kutistettua pyörillä kulkevasta kärrystä taskuun mahtuvaksi anturiksi, jonka näyttönä toimii älypuhelin. Hinnastakin on saatu viilattua yksi nolla pois. Nykyiset ensihoitokäyttöön soveltuvat ultraäänilaitteet ovat sekä edullisempia että pienikokoisempia kuin monista päivystyksistä ja ensihoitoyksiköistä löytyvät suoniskannerit.

Ensihoidossa ultraäänitutkimuksen luontevia käyttöaiheita ovat esimerkiksi vammapotilaan ilmarinnan tai sisäisen verenvuodon toteaminen, sydämen vajaatoimintaan ja hengitysvaikeuteen liittyvä diagnostiikka sekä sydämen mekaanisen toiminnan tai sen puutteen toteaminen elvytystilanteessa. Käytännössä ultraäänellä voidaan varsin luotettavasti tutkia hengitysteiden ahtautumista lukuun ottamatta kaikki samat asiat kuin stetoskoopilla – ja paljon enemmänkin. Kaupan päälle ultraäänilaitteisto on mainio apuri myös haastavan suoniyhteyden avaamisessa silloin kun ei vielä tee mieli porata luuytimeen.

Akuuttipotilaiden hoitotyössä jokaisella tutkimuksella täytyy olla selkeä kysymyksenasettelu. Tulosten tulisi vaikuttaa joko potilaalle annettavaan hoitoon tai kuljetukseen liittyviin ratkaisuihin. Suoraviivaiset toimintaprotokollat ovat ultraäänitutkimuksissakin kullanarvoisia. Niiden avulla pyritään mahdollistamaan potilaan tutkimuksesta saama hyöty sekä minimoimaan haittavaikutuksia, kuten painelutaukojen viivästyminen elvytyksen aikana.

Tutkimusten perusteella ensihoitajat kykenevät soveltuvan koulutuksen (neljän tunnin pikakurssista kahteen päivään) ja harjoittelun myötä toteuttamaan ultraäänitutkimuksia myös kentällä. Riittävä toistojen määrä on avainasemassa, kuten muissakin toimenpiteissä ja tutkimuksissa. Siksi ultraäänitutkimusten keskittäminen esimerkiksi kenttäjohto- ja lääkäriyksiköille on perusteltua.

Ultraäänitutkimuksesta voidaan jo kentällä saada ratkaisevaa tietoa kriittisen potilaan ensihoitoon liittyvän päätöksenteon tueksi. Käyttökohteet tulee kuitenkin valita huolellisesti. Kliinikon kaulalla roikkuva anturi saattaisi ehkä herättää ansaittua hilpeyttä, mutta näppärämmin se kulkee hoitorepun taskussa stetoskoopin vieressä. Sillekin on edelleen tarvetta.

Teksti Tapio Sovijärvi

Lisää aiheesta Laadukasta ensihoitoa -podcastin kuudennessa jaksossa. Podcast on kuunneltavissa yleisimmillä alustoilla ja osoitteessa www.paramedic.fi.

Lue lisää