Markus Viitaniemi on Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja sekä Palo- ja pelastustieto ry:n hallituksen puheenjohtaja.
Itärajalla on tehty tiivistä yhteistyötä venäläisten kollegoiden kanssa vuosikymmenten ajan. Näin on ollut myös Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen ja Karjalan tasavallan palohallinnon välillä. Pohjois-Karjalalla on yhteistä rajaviivaa Venäjän kanssa reilut 300 kilometriä ja laajoja yhtenäisiä metsäalueita. Lisäksi alueellamme on Euroopan unionin mantereen alueen itäisin piste ja kansainvälinen rajanylityspaikka. Pelastustoiminnasta raja-alueella sekä keskinäisestä avunannosta on sovittu valtioiden välisillä sopimuksilla ja paikallisin yhteistyöasiakirjoin. Sujuvan yhteistyön ja rajan ylityksen edellytyksenä ovat säännölliset tapaamiset sekä pelastusviranomaisten että yhdessä molempien maiden rajavartiolaitoksen ja tullin kesken.
Tilanne muuttui yhteistyön osalta merkittävästi Venäjän hyökätessä Ukrainaan ja käytännössä yhteistyö sekä molemminpuoliset vierailut laitettiin Suomen puolelta jäihin. Pohjois-Karjalan osalta jatkoimme kuitenkin videoneuvottelukokouksia ja keskinäistä tiedonvaihtoa raja-alueen turvallisuustilanteeseen, kuten metsäpaloihin liittyen. Venäjän viranomaisten kanssa paitsi asiakirjojen, niin myös hyvien henkilösuhteiden on oltava ajan tasalla, jos ongelmilta halutaan yhteistyötilanteessa välttyä.
Tilanne muuttui yhteistyön osalta merkittävästi Venäjän hyökätessä Ukrainaan.
Sitten se Venäjän toinen puoli. Venäjän hyökkäyssodan myötä tiivis yhteistyö itänaapurin kanssa on muuttunut varautumiseksi sotilaalliseen uhkaan ja sen aiheuttamiin ”lieveilmiöihin”, kuten erilaiseen hybridivaikuttamiseen Suomea kohtaan. Lisäksi on tiedostettava myös mahdollisen tiedustelutoiminnan kohdistuminen pelastusviranomaisiin, mikä on huomioitava entistä huolellisemmin kaikessa toiminnassa. Pohjois-Karjalassa on maantiede ja historia huomioiden aina varauduttu sotilaalliseen uhkaan, mutta nyt varautumisessa on menty aiempaa syvemmälle. Painopisteenä on ollut erityisesti väestönsuojelutilanteeseen sekä valmius- ja alueellisiin evakuointeihin liittyvät suunnitelmat, joita on päivitetty tiiviissä yhteistyössä Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Lisäksi oman toiminnan jatkuvuuden varmistamiseen on kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Paitsi pelastuslaitoksella, niin myös hyvinvointialueella on tehty hartiavoimin töitä varautumisen eteen yhdessä sote-toimialojen kanssa, ja tästä haluan kiittää kaikkia varautumisen parissa työskennelleitä.
Kansainvälinen turvallisuustilanne on kiristynyt ja muuttunut viime vuosina merkittävästi. Lisäksi Suomen liittyminen Natoon tuonee uusia tuulia myös siviilivalmiuden suunnitteluun. Tällä on väistämättä vaikutusta yhteistyöhön venäläisten kollegoiden kanssa. Aika näyttää palautuuko yhteistyö enää koskaan aiemmalle tasolle. Oma veikkaukseni on, että ei, ja yksi historianlehti on nyt sulkeutunut, ehkäpä pysyvästi.
Kirjoitus on julkaistu myös Pelastustiedossa 5/2023.
