Shimal Yousif.
Haluaisin aloittaa tämän viimeisen blogikirjoitukseni kuten Niki omansa: ”Vuodessa uudella työnantajalla ehtii oppia paljon.” Uskon, että myös Valtteri, joka on jo siirtynyt muihin tehtäviin Punaiselta Ristiltä, jakaa saman ajatuksen kanssamme. Toivotan tsemppiä molemmille miehille tulevaisuuteen!
Oppimisesta. Varsin avoimena ihmisenä koen muun muassa oppineeni viimeisen reilun vuoden ajan sen, että asiat voi tosiaan tehdä monella eri tavalla. Tämä käsitys on vain vahvistunut viime aikoina. Alunperin kirjoitusteni ajatuksena on ollut tuoda blogiin näkemyksiä siitä millaista on työskennellä järjestökentällä. Verraten aikaisempiin työpaikkoihini ensihoidon tehtävissä sairaanhoitopiirillä ja pelastuslaitoksella. Tämän Punaisen Ristin hankkeen tarkoituksena on ollut kouluttaa ensiaputaitoja opetus- ja kulttuuriministeriön tuella valtakunnallisesti sadoille nuorille eri kulttuuritaustoista. Toivottaen samalla kaikki mukaan toimintaan: https://www.punainenristi.fi/tule-mukaan
Oppimisesta vielä. Ymmärrän myös paremmin kuinka hankalaa on laatia projektin laadullisia mittareita. Tämä erään ensiapuryhmän loppupalaute hankkeesta on kuitenkin yksi hieno onnistumisen merkki: ”Nuoria yhdistävä vaikutus, syntynyt ystävyyksiä. Auttamisvalmiuden syntyminen ja kehittyminen.”. Monien haasteiden keskellä on ollut kuitenkin onneksi useita onnistumisia.
Yhden työpaikan uraputki on kuulemma menneen talven juttuja. Nykyään kuuluu tehdä vähintään useampia töitä kehittääkseen (ja elättääkseen) itseänsä. Välillä on hyvä kuitenkin pysähtyä pohtimaan ja oppimaan. Punaiselle Ristille tullessani en ymmärtänyt ollenkaan järjestön laajuutta ja monimuotoisuutta. Itsenäisen työnkuvan kautta koen päässeeni järjestöön mukaan kohtalaisen hyvin paikallisella tasolla ja valtakunnallisesti. Vuoden loppu häämöttää jo oven takana. Muistan hauskan kannustuksen nykyiseltä työkaveriltani: ”Sitten kun olet päässyt sisälle järjestöön niin johan homma päättyykin.”
Toinen saattaa luoda koko uransa kunnallisella puolella vakituisessa ensihoitajan suhteessa. Toinen on järjestövisionääri, jolle jäykän organisaation työmenetelmät eivät sovi. Asiat voi tehdä monella tapaa. Jokaisessa työssä on puolensa ja puolensa. Tärkeintä on työssä viihtyminen ja kokea, että tekee merkityksellistä työtä. Teen kuukauden päästä mieluisen paluun virkatyöhöni sairaanhoitopiirille. Tekemätöntä työtä on kuitenkin vielä ja en hyppää täysin Punaiselta Ristiltä pois.
Shimal Yousif
hankesuunnittelija
Suomen Punainen Risti
Valmiuden yksikkö
