
Jussi Vaitiniemi palkittiin Vuoden ensihoitajana 2026. Palkinnon luovutti sisäministeri Mari Rantanen.
Vuoden ensihoitajaksi 2026 on valittu lietolainen ensihoidon kenttäjohtaja Jussi Vaitiniemi. Hän on yksi varsinaissuomalaisen ensihoidon pioneereista. Vaitiniemi on ollut kehittämässä paikallisesta järjestelmää ja työskennellyt siinä, kun se on ottanut isoimmat askeleensa. Toimialueellaan Varsinais-Suomen ensihoidossa hänestä on varmaankin tullut jo käsite, niin moneen asiaan ja niin monen ihmisen kouluttamiseen hän on reilun 40-vuoden mittaisella urallaan ehtinyt vaikuttaa. Hän on ollut järjestelmän osaava ja tärkeä palanen, sellainen, jolle voi antaa tehtävän kuin tehtävän, joka sitten hoituu. Perään ei ole tarvinnut katsella.
Jussi Vaitiniemi on kouluttautunut palomieheksi, paloesimieheksi, lähihoitajaksi ja ensihoitajaksi. Mielenkiintoisen hänen koulutuspolustaan tekee se, että hän oli palomies ja työskenteli lähes yksinomaan ensihoidossa, kun hän hakeutui Pelastusopiston alipäällystökurssille (2002). Syy tähän oli se, että hänet oli valittu lääkintäesimiehen viransijaiseksi ja viran saaminen edellytti esihenkilökoulutusta, jota ei ensihoidossa tuolloin ollut saatavilla. Alipäällystökurssin jälkeen Vaitiniemi opiskeli ensihoidon tutkinnot, ensin lähihoitaja- sitten ensihoitajan amk -tutkinnon. Molemmat hoitoalan opinnot hän suoritti ennakoiden vaatimuksia, joita hänen työnantajansa tulisi edellyttämään lääkintäesimiehen ja ensihoidon kenttäjohtajan työssä. Vaitiniemi ennakoi muutosta, jossa palomiesvetoisesta ensihoidosta tuli ensihoitajavetoinen.
Kädenjälki näkyy kauas
Erilaisissa tehtävissä työskennellessäänhän on vetänyt vastuualueita, osallistunut lukuisiin projekteihin, kouluttanut ja tehnyt yhteistyötä yli viranomaisrajojen, minkä ansiosta Jussi Vaitiniemen kädenjälki näkyy yhtä työvuoroa tai yksittäistä tehtävää etäämmälle – koko Varsinais-Suomen ensihoidossa.
Jussi Vaitiniemi aloitti alan työt vuonna 1984 Oulussa, mutta on tehnyt melkein koko uransa Turussa ja Varsinais-Suomessa. Kollegat ja yhteistyökumppanit kehuvat miehen määrätietoisuutta, jolla hän on koko pitkän työuransa ajan vastannut kaikkiin ajan tuomiin haasteisiin. Tekniikan uusiutuessa hän on ollut ensimmäisten joukossa ottamassa sitä haltuun ja kouluttamassa muille.
Erilaisissa työryhmissä Jussi Vaitiniemi on ollut tuttu kasvo, kun Turun ja Varsinais-Suomen ensihoitoon on valmisteltu uutta. Hän oli mukana, kun ensimmäistä hoitoyksikköä valmisteltiin 1997 ja pilotoitiin seuraavana vuonna. Samalla tavoin hänen hihansa olivat käärittyinä, kun alueen kenttäjohtojärjestelmän pohjia ryhdyttiin rakentamaan. Kenttäjohtoyksikön käynnistyessä Vaitiniemi oli ensimmäisten joukossa miehittämässä sitä.
20 vuotta TEMSiä
Jussi Vaitiniemi työskenteli taktisessa ensihoidossa 20 vuoden ajan. Periodi jakautuu puoliksi rivijäsenen ja ryhmänjohtajan aikaan. Noista vuosista Vaitiniemelle jäi mieleen erityisesti se, miten yhteistyö poliisin kanssa kehittyi.
”Meidän erikoisosaaminen huomioitiin poliisissa ja päästiin mukaan turvaamaan poliisin toimintaa. Siitä oli suunnaton hyöty päivittäistyön koviin keikkoihin, kun opittiin toisen viranomaisen taktiikasta. Luottamus toimijoiden välillä parani”, Jussi Vaitiniemi sanoo.
20 vuotta defusingia
20 vuotta kertyi mittariin myös Defusing-ryhmässä. Alussa Vaitiniemi oli suunnittelemassa järjestelmää, mutta suurimmaksi osaksi työ keskittyi purkuistuntojen vetämiseen. Siinä työssä hän huomasi, että järjestelmä olisi pitänyt olla käytössä jo paljon aiemmin.
”Istunnoissa nousee esiin hyvin erilaisia asioita, ja huomaa, kenellä tehtävä on mennyt ihon alle kovimmin. Joku saattaa nostaa istunnossa esiin vanhoja keikkoja, jolloin käy tietenkin mielessä, että jotain on jäänyt purkamatta.”

12 vuotta Virveä
”Virve tuli tutuksi alipäällystökurssilla. Kun se tuli kentän käyttöön kertasin ja kouluttauduin ensin itse, jotta pystyin lääkintäesimiehenä opettamaan sen käyttöä muillekin”.
Kenttäjohtoyksikön Virve-vastaavana Jussi Vaitiniemi työskenteli 12 vuoden ajan. Työhön liittyi viestiohjeiden valmistelua, henkilökunnan kouluttamista ja käyttöön tulevien laitteiden suunnittelua.
Kun ensihoito muutti pelastuslaitokselta sairaanhoitopiirille, Vaitiniemi koulutti Virve-asioita päivystyksen hoitajille. Myös sairaanhoitopiirin johdossa työskentelevät, jotka SURO-tehtävän tullen käyttävät Virveä, saivat oppia Vaitiniemeltä.
Sopivasti SUROa
SURO-työryhmässä hän oli valmistelemassa erityisesti viestiohjeita.
”Loimme yhdessä ensimmäisen version SURO-ohjeista, toimintakortit, kirjanpidon sekä viestiohjeet. Niitä käytämme sovellettuina myös pienemmissä monipotilastilanteissa tukemaan työtä.”
Paljon potilasturvallisuutta
Kun Vaitiniemi työskenteli potilasturvallisuustyöryhmässä, hän muistaa, että asiat eivät loppuneet kesken. Laaja aihe ulottui lopulta ihan kaikkeen. Myös lääke- ja laiteturvallisuus sekä HaiPro-ilmoitukset kuuluivat työryhmän arkipäivään.
Loput ajasta Tikeä ja kenttäjohtoa
Tilannekeskus- ja kenttäjohtoyksikön kehitysryhmässä Vaitiniemi on suunnittelemassa kenttäjohdolle operatiivista ohjetta sekä tilannekeskusohjetta.
”Tehtävänä on ollut päivittää omat ohjeet kenttäjohtajille sekä ensihoitajille. Ei hoito-ohjeita, vaan toimintaohjeita, miten missäkin tilanteessa toimitaan.”
Vaitiniemi näkee ohjeen erittäin tärkeäksi varsinkin uudelle työntekijälle.
”Paketti on laaja, eikä se välttämättä aukea yhdellä lukukerralla, mutta kun ohje on, siihen pystyy palaamaan, kun tiedontarvetta ilmenee.”
Parhaillaan työpöydällä on kenttäjohtoyksikön hälytysohjeen päivitys.
”Ajatus on, että kenttäjohtaja ei lähtisi turhaan keikalle, eikä myöskään jäisi talliin, kun sille on oikea tarve.”
Vuoden ensihoitajan valitsee raati, johon kuuluvat: Ammattikorkeakoulujen ensihoidon opettajat, Suomen Anestesiologiliiton ensihoidon alajaos (ensihoitolääkärit), Suomen Ensihoitoalan Liitto, Tehy ja Pelastustieto-lehti. Huomionosoitus on jaettu vuodesta 2011 alkaen.
Teksti ja kuvat Marko Partanen








