Pelastustoimintaa tuottaa Manner-Suomessa 22 pelastuslaitosta. Mutta tehdäänkö niissä turhaa ja päällekkäistä suunnittelutyötä? Saako avuntarvitsija jo nykyisellään laadukasta apua? Riittääkö yhteiskunnassa, että ensimmäinen pelastustoimen yksikkö tulee ohjeiden mukaisessa toimintavalmiusajassa kohteeseen? Pitäisikö toimintaa saada kustannustehokkaammaksi?
Muun muassa näihin kysymyksiin etsitään vastausta Pelastustoimen ja siviilivalmiuden suorituskyky ja suunnitteluperusteet -hankkeessa. Hankkeessa on selvitetty, miten pelastustoiminnan suorituskyky ja palvelut nykyisellään vastaavat toimintaympäristöä, riskejä ja asiakastarpeita. Lisäksi pyritään luomaan yhdenmukaisia toimintatapoja, joilla mahdollistetaan pelastustoiminnan valtakunnallinen suorituskyky sekä valtakunnallinen ja alueiden yhteinen pelastustoiminta.
Hankkeen yhtenä päätavoitteena on, että pelastustoimen tuottamat palvelut olisivat samanlaisilla alueilla samankaltaisia, ja että pelastustoimella olisi kyky toimia valtakunnallisesti yhdessä. Tulevaisuudessa pelastustoiminnan suorituskykyä ei ohjaa pelkästään riskiruutuihin määritelty toimintavalmiusaika, vaan tietyn alueen riskejä ja uhkia määritellään yksityiskohtaisemmin ja valtakunnallisesti yhdenmukaisella tavalla. Hankkeessa tuotetuilla suorituskykyvaatimuksien määrittelymallin työkaluilla voidaan myös tunnistaa erilaisia toimintaympäristön ja riskien muutoksia nykyistä paremmin ja monipuolisemmin.
Kun suorituskykyvaatimukset ovat koko valtakunnassa yhdenmukaisia, voidaan niiden avulla myös arvioida toimintojen nykyistä suorituskykyä. Tällä selvitystyöllä voidaan tunnistaa vaatimusten ja todellisen suorituskyvyn välisiä eroja, mikä auttaa kehittämään pelastustoimintaa sekä sen vaikuttavuutta ja laatua.
Suorituskykyvaatimusten perustana tunnistetut tehtävät
Hankkeessa on määritelty muun muassa valtakunnallisiin skenaarioihin ja strategioihin perustuvat pelastustoiminnan valtakunnalliset suorituskykyvaatimukset ja olemassa olevat suorituskyvyt sekä tunnistettu niiden välisiä poikkeamia. Tämän jälkeen määrittelytyö on laajentunut pelastuslaitosten tasolle, jossa suorituskykyvaatimukset on kuvattu pelastustoiminnan tehtävittäin (esim. tieliikenneonnettomuus, rakennuspalo, ihmisen pelastustehtävä). Tehtävistä on laadittu esimerkkikuvaukset sekä tunnistettu ratkaisua vaativat ongelmat ja tarvittavat kyvykkyydet kyseisen tehtävän hoitamiseen.
Yhdenmukaisilla suorituskykyvaatimuksilla ei haeta samanlaista suorituskykyä jokaiselle paloasemalle tai samanlaista osaamista koko henkilöstölle, vaan tehtäviin samankaltaista suorituskykyä tapahtumapaikasta riippumatta. Vaatimusten laadinnassa on hyödynnetty esimerkiksi pelastustoimen ohjeita ja suunnitelmia, sekä tehty yhteistyötä esimerkiksi sisäministeriön pelastusosaston, Pelastusopiston, pelastuslaitosten, Rajavartiolaitoksen, Väyläviraston, Ilmatieteen laitoksen, poliisin ja ensihoidon toimijoiden kanssa. Suorituskykyhanke on osallistunut myös alueellisten yhteiskehityshankkeiden ohjaamiseen sekä Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutuksen uudistamishankkeen työhön. Yhteistoimintaviranomaisten ja sidosryhmien monipuolisella osallistamisella työhömme sekä itse osallistumalla useiden muiden hankkeiden työhön saamme jalkautettua työtämme ja parannettua tulosten vaikuttavuutta tulevaisuudessa.
Myös viranomaisten yhteistyö pelastustoimen kanssa on jatkossa sujuvampaa valtakunnallisesti, kun pelastuslaitosten ja tulevien hyvinvointialueiden toimintamallit ovat keskenään nykyistä samankaltaisempia. Hankkeen tavoitteena on, että tulevat hyvinvointialueet ja pelastuslaitokset määrittelevät ja täydentävät oman pelastustoiminnan palvelutuotantonsa yhtenäisten suorituskykyvaatimusten määrittelymallin ja tehtäväkohtaisten suorituskykyvaatimusten mukaisesti. Lisäksi määrittelyssä otetaan huomioon esimerkiksi toimintavalmiuden suunnitteluohjeen vaatimukset sekä alueelliset erityistarpeet ja resurssit.
Kyselyllä tietoa nykyisestä suorituskyvystä
Tehtäväkohtaisten suorituskykyvaatimuksien ensimmäinen versio on kirjoitushetkellä valmistumassa. Pelastuslaitokset saavat lokakuun aikana vastattavakseen kyselyn, jossa pyydetään arviomaan pelastuslaitoksen suorituskykyjä suhteessa kuvaamiimme suorituskykyvaatimuksiin. Näin hankkeessa saadaan käsitys, millä mallilla pelastustoiminnan suorituskyky valtakunnassa pääpiirteissään on.
Samalla pelastuslaitoksien henkilöstö pääsee tutustumaan hankkeessa laadittuihin suorituskykyvaatimuksiin ja kommentoimaan niitä. Kommentit ovat arvokkaita, jotta laaditut suorituskykyvaatimukset olisivat mahdollisimman hyödyllisiä ja käyttökelpoisia pelastustoiminnan palvelutuotantoa kehitettäessä.
Hankkeen tulokset, materiaalit ja esitykset kootaan julkiseen loppuraporttiin ja esitellään yhteisessä loppuseminaarissa joulukuussa 2021.
Erityisasiantuntijat Olli Ryhänen ja Tommi Luhtaniemi, sisäministeriö
Lue lisää:
Suorituskykyhankkeessa työskennellään myös harva-alueiden pelastustoimen palvelujen varmistamiseksi
Suorituskykyhanke luo tietoperustaa ja uusia toimintamalleja pelastustoimelle
