”Julkisen sektorin turvallisuusalojen työn organisointi on muuttunut yhteiskunnan muuttuvien tarpeiden mukaisesti ja työtehtävät ovat kansainvälisten kriisien vuoksi globalisoituneet. Se voi mahdollistaa myös erilaisten työurien toteuttamisen ja varhaisiin työkykyuhkiin vaikuttamisen. Vuonna 2025 pelastustoimessa painotetaan entistä enemmän sitä, että pelastustoimen onnistumisen tärkeä voimavara on hyvinvoiva pelastushenkilöstö. Se tarkoittaa kaikkia pelastustoimessa toimivia tahoja mukaan lukien vakituiset ja sopimuspalokuntiin kuuluvat”, totesi Työterveyslaitoksen erikoistutkija Sirpa Lusa vuonna 2010.
”Pelastusalalla pyritään siihen, että fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti toimintakykyinen pelastusalan työntekijä oman vuoronsa jäsenenä hallitsee turvalliset ja toimivat työtavat. Yhteiskunnan sisäisen turvallisuuden edistäjänä hän tekee tiivistä yhteistyötä muiden turvallisuusalojen toimijoiden kanssa.”
”Pelastusala on vetovoimainen ja haluttu työpaikka. Äskettäin suurilukuisesti eläköityneen henkilöstön tilalle tulee nuoria työntekijöitä. Pelastuslaitoksen kaiken tason toimijat tekevät yhteistyötä turvatakseen eri-ikäisten työntekijöiden työssä jaksamisen heidän kaikissa työuran vaiheissaan. He käyttävät apunaan työterveyshuollon ja muiden asiantuntijoiden asiantuntemusta niin, että työkyvyn ongelmiin osataan puuttua tarpeeksi varhaisessa vaiheessa.
”Työtapaturmiin, väkivaltatilanteisiin ja muihin yllättäviin työtilanteisiin varautuminen on osa normaalia päivittäistä toimintaa.”
”Pelastustoimen kehittämiseksi on perustettu valtakunnallinen kehittämistyöryhmä, jossa ministeriön ja Pelastusopiston kanssa toimivat tärkeät strategiset kumppanit. Ryhmä reagoi herkästi ja ennakoivasti alan tutkimus- ja kehittämistarpeisiin ja hyödyntää myös muiden turvallisuusalojen tutkimus- ja kehittämistoimintaa.”
”Koko henkilöstö ymmärtää entistä paremmin terveyttä edistävien elintapojen hallinnan yhdeksi tärkeäksi työ- ja etenkin oman yksilöllisen toimintakyvyn säilymisen edellytykseksi. Päällystötason työssä jaksamisongelmiin on kiinnitetty myös erityishuomiota. Ihmisten, kuten pelastusalan henkilöstönkin elämään kuuluu myös sairauksia ja toimintakyvyn alenemisen vaiheita. Nykyistä positiivisemmalla asenteella ne tunnustetaan, tunnistetaan, niihin reagoidaan ja niiden yli päästään, niin että yhä useampi jaksaa ja jatkaa työuraansa.”
