Yhdenvertaisuudessa on vielä paljon tehtävää pelastustoimessa.
Vuosi sitten Palopäällystöpäivillä puhuttiin yhdenvertaisuudesta. Esillä oli se, miten pelastustoimessa suhtaudutaan seksuaalivähemmistöihin. Pelastustiedossa julkaistiin samaan aikaan pelastuslaitoksella työskentelevän palomiespariskunnan haastattelu.
Seurasitteko käytyä keskustelua ja oliko asian esille nostamisella mitään vaikutusta?
”Seurasimme keskustelua kiinnostuneena ja ihan hyvinhän se periaatteessa lähti käyntiin. Mutta niin kuin pelastustoimessa yleensä käy, ne, jotka ovat asialle myönteisiä keskustelevat, mutta ne, joille asia on yhdentekevä tai kielteinen, eivät lähde rakentavaan keskusteluun”, tässäkin jutussa nimettöminä esiintyvät palomiehet vastaavat.
Silmäänpistävää heidän mielestään oli, että he eivät ainakaan huomanneet yhdenkään pelastusjohtajan julkisesti asettautuneen puolustamaan asiaa.
”Juttu jälkilöylyineen ei meihin juurikaan vaikuttanut. Toisen työpaikalla aseman kahvipöydässä tuli myös aika ikäviäkin kommentteja tyyliin ”ja taas niitä homoja hyysätään” ja ”eikö nyt muuta alalla ole”.
”Ministeri Ohisalon kommentit palomiesnimikkeen muuttamistarpeista aiheuttivat suorastaan säälittävää kommentointia. Nämä suuret pienet miehet.”
Entä seurasitteko viime vuonna Palopäällystöpäiville käytyä keskustelua yhdenvertaisuudesta?
”Aika laimeaksi se jäi eikä keskustelua juurikaan syttynyt, jos tällaista ilmaisua tässä yhteydessä voi käyttää. Olisi kenties pitänyt heittäytyä provokatiivisemmaksi. Oli sovinnaista jutustelua, jossa ei oikeastaan sanottu suoraan. Ymmärrämme kyllä, ettei sinne ketään avoimesti homofobista olisi saanut, mutta sellainen olisi varmaan ollut tarpeen, että kunnon keskustelu olisi syntynyt. Olisi tästä voinut repiä enemmänkin irti ja juontajat haastaa enemmän.”
Onko yhdenvertaisuudessa edetty yhtään pelastuslaitoksessa ja voisitteko esimerkiksi tulla kaapista ulos?
”Ei missään tapauksessa. Tämä on edelleen tabu, jota vaietaan kuoliaaksi. Siinä eivät Mira Leinonen ja Mervi Parviainen paljon mahda, kun tukea ei tule esimerkiksi juuri pelastusjohtajilta ja muilta alan miehiltä. Kaapissa pysytään ja tiukasti. Tässä elämäntilanteessa ei viitsi tehdä elämäänsä liian vaikeaksi.”
Toinen heistä on aloittamassa ensi syksynä opinnot toiselle alalle, koska alan ilmapiiri ei ole kannustava.
”On todella sisäänpäin lämpiävää jengiä, eikä pelkästään tässä tasa-arvojutussa vaan ihan kautta koko linjan. Olemme oikeasti huolissamme tästä alasta. Uusia tuulia kaivataan ehdottomasti. Ministeriökin voisi ottaa aktiivisempaa roolia vai onko se turha toivo. Vuodet vierivät eikä mitään konkreettista saada aikaiseksi”, he surevat.
Teksti: Esa Aalto
Kuva: Teemu Heikkilä
