Toimintaa Pelastusopiston harjoitusalueella.
Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen iski rankasti myös työvoimapulasta kärsivään pelastusalaan. Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL edellyttää, että aikuiskoulutustuen tilalle tulisi saada pikaisesti pelastusalan opiskelijoiden taloutta turvaava, pysyvä järjestelmä, joka tarjoaa jatkuvan oppimisen edellytykset. Suunnitelmissa ei ole tällä hetkellä yhtä kattavaa ja vaikuttavaa tukimuotoa kuin aikuiskoulutustuki oli.
Aikuiskoulutustuki on ollut merkittävä kannustin pelastusalan sekä ensihoito- ja hätäkeskusalojen aikuis- ja jatko-opiskelijoille. Alipäällystötutkinnon suorittaneista 90 prosenttia ja 51 prosenttia hätäkeskuspäivystäjäksi opiskelleista on käyttänyt aikuiskoulutustukea. Ensihoitajan tutkinnon suorittaneista tukea on käyttänyt noin 50 prosenttia.
Pelastustoimessa osaamisen laajentamiseen tarvitaan toinen tutkinto. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun pelastaja haluaa jatkokouluttautua paloesimiehen tehtäviin alipäällystön koulutusohjelmassa.
Tuki on tarjonnut taloudellista turvaa opintojen aikana ja mahdollistanut uralla etenemisen omalla ammattialalla. Alanvaihtajille tuki on turvannut joustavan siirtymisen pelastusaloille, joilla työvoiman tarve kasvaa nopeasti nykyisen ammattihenkilöstön ikääntyessä.
Pelastustoimen henkilöstön saatavuus on valtakunnallisesti kriittinen haaste. Eläköitymiset uhkaavat pahentaa henkilöstöpulaa, sillä selvitysten mukaan jopa 20–30 prosenttia henkilöstöstä jää eläkkeelle seuraavan viiden vuoden aikana.
Elokuussa voimaan astunut aikuiskoulutustuen poisto on SPALin mukaan lyhytnäköinen päätös, jolla voi olla vakavia seurauksia alan työvoiman saatavuudelle. Päätös heikentää myös alan vetovoimaa. Uhkana on, että moni potentiaalinen opiskelija joutuu luopumaan opiskelusuunnitelmistaan tai jo opintonsa aloittanut jättää opinnot kesken taloudellisten syiden pakottamana.
Lähde: SPAL Kuva: Pelastustiedon arkisto
