Markus Aarto (oik.) esitteli pelastustoimea kokoknaisturvallisuudessa. Kommentoijana oli Petteri Häyrinen.
Eri turvallisuustoimijat esittelivät omaa toimintaansa kokonaisturvallisuutta käsitelleessä seminaarissa, jonka järjesti Julkisten ja hyvinvointialojen liitto. Sen jäseninä on niin Puolustusvoimien, poliisin, Rajavartiolaitoksen kuin Tullin sekä vankeinhoitolaitoksen työntekijöitä. JHL edustaa myös osaa pelastuslaitoksissa työskentelevistä ja siksi myös pelastustoimen ajankohtaisia asioita käsiteltiin.
Niistä kertoi Lapin pelastusjohtaja Markus Aarto, joka korosti muun muassa pelastustoimen roolia pitää yllä kansalaisten kriisinkestävyyttä eli resilienssiä.
”Poikkeusolot edellyttävät valmiussuunnittelua ja jatkuvuuden hallintaa. Pelastustoimi luo luottamusta kansalaisiin, kun asiat hoidetaan hyvin”, hän painotti ja korosti myös kolmannen sektorin merkitystä kokonaisturvallisuusajattelussa.
Kokonaisturvallisuusajattelu on muuttanut käsitystä pelastustoimesta verrattuna siihen, kun pelastustoimi oli peruskunnallista toimintaa.
”Monialainen osaaminen on vahvuus kokonaisturvallisuudessa. Kun kansalaiset kokevat saavansa hyvää palvelua, se lisää myös kansalaisten kriisinkestävyyttä.”
Hän huomautti myös, että suorituskykyvaatimukset ovat jatkuvasti kasvaneet. Ukrainan sodan esimerkki osoittaa, että esimerkiksi miinanraivaus tulee pelastustoimen tehtäväksi. Hän kertoikin, että myös meillä muutama pelastuslaitos keskustelee tästä Puolustusvoimien kanssa.
Aarto totesi, että pelastustoimi pystyy kohtuullisesti vastaamaan turvallisuushaasteisiin, mutta eroja on alueellisesti.
”Vaikka suorituskykyjä on pyritty luomaan, on vielä paljon tehtävää esimerkiksi henkilöstön suojauksessa, kalustollisen valmiuden parantamisessa, viestijärjestelmien turvaamisessa ja väestön varoittamiseen liittyvien järjestelmien modernisoinnissa.”
Haasteena organisoituminen
Pelastuslaitoksilla ei ole hänen mukaansa mahdollisuuksia investointeihin taloudellisesti heikoilla hyvinvointialueilla.
”Haasteena on myös pelastustoimen organisoituminen eri tavalla muiden turvallisuustoimijoiden kanssa.”
Vaikka Aarto ei ottanut kantaa siihen, pitäisikö pelastuslaitosten olla valtiolla, sitä hänen mukaansa puoltaisi turvallisuusviranomaisnäkökulma.
”Lainsäädäntö ei anna meille samanlaisia suojaamismahdollisuuksia kuin muilla viranomaisilla. Emme voi luokitella materiaaliamme samalla tavalla salaisiksi kuten muut. Esimerkiksi palvelutasopäätöksissä meidän pitäisi julkistaa oma suorituskykymme. Yhteiskunnan murros ei ole vielä ulottunut pelastustoimeen.”
Rahoitus ja sen riittävyys nousi turvallisuusviranomaisten esittelyissä esille, mutta monilla ei ole valittamista sen suhteen. Yhteiskunta haluaa satsata turvallisuuteen. Pelastustoimi oli tullin ohella ainut, joka joutuu rahoitustarpeittensa kanssa kärvistelemään. Markus Aarto totesikin, että rahoitus on mitoitettu perustehtävien mukaan. Valtiollistamisenkaan hän ei usko olevan kuitenkaan ratkaiseva tekijä rahoituksessa. Organisaatiouudistukset heikentävät helposti myös palveluja.
”Vaikka hallitusohjelmassa todetaan, että pelastustoimen järjestelmää vahvistetaan, se ei ole tuonut meille euron euroa, samalla tavalla kuin muille turvallisuusviranomaisille, kuten täälläkin on tänään kuultu.”
Apua siviilipalvelusväestä
JHL:n Pelastusalan unionin puheenjohtaja Petteri Häyrinen nosti kommenttipuheenvuorossaan esille pelastustoimen voimavaravajeen.
”Aluehallintovirasto valvoo tiukasti pelastustoimintaa ja on antanut uhkasakkoja toimintavalmiuden puutteista, viimeksi Vantaan Keravan alueelle, Keski-Uudenman pelastuslaitokselle. Kun resurssit eivät riitä päivittäisiin tehtäviin, eivät ne riitä poikkeusolojen tehtäviinkään. Hyvinvointialueen rahoitusvajeesta joudutaan kärsimään pelastuslaitoksissakin ja nekin joutuvat osaksi muutosneuvotteluja.”
Häyrinen otti esille myös muissa Pohjoismaissa hyödynnettävän siviilipalveluksen pelastustoimen tukitehtävissä.
”Voisiko näin olla meilläkin”, hän kysyi.
Markus Aarto ei tyrmännyt, mutta ei myöskään lämmennyt ajatukselle.
”Meillä on jo nyt kolmannen sektorin toimijoita enkä näe siviilipalvelusmiesten käyttämistä pelastustoimen tukitehtävissä resursseja lisäävänä ratkaisuna.”
Teksti ja kuva: Esa Aalto
