Palomiehet harjoittelivat kuivanoususelvitystä tornitalossa.
Kuntaliiton tekemän arvion mukaan koronavirusepidemia heikentää kaupunkien ja kuntien taloutta tänä vuonna yli miljardilla eurolla. Taloustilanne heikkenisi hallituksen päättämistä kuntien tukitoimista huolimatta.
Ensi vuoden osalle arvio ennustaa kuntien talouden heikkenevän yhteensä 1,7 miljardia euroa. Valtaosa heikentymisestä (eli 1,4 miljardia euroa) johtuu liiton mukaan kuntien verotulojen romahtamisesta.
Kuntaliiton arvio perustuu 65 suuren kaupungin talousjohtajien vastauksiin. Näissä kaupungeissa asuu lähes neljä miljoonaa ihmistä, eli 73 prosenttia väestöstä.
Oulu-Koillismaalle noin 600 000 euron leikkaustavoite
Oulun kaupunki pohti keväällä säästötoimenpiteinään koko kaupungin henkilöstön erimittaisia lomautuksia. Lomautusuhan alla oli myös Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen henkilökunta.
Lopulta lomautusehdotuksesta kuitenkin luovuttiin ja säästötavoitteet suunnattiin toisiin kohteisiin.
”Se oli suuri helpotus ja samalla myös työvoitto meille”, kertoo pelastusjohtaja Petteri Helisten Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta.
Säästöjä ja supistuksia on siitä huolimatta pelastuslaitokselle tulossa.
Laitoksen odotetaan ensi vuonna vähentävän henkilöstökulujaan kertaluonteisesti noin 600 000 euron verran. Aluksi leikkaustavoite oli miljoonan euron verran, mutta sitä pudotettiin lopulta.
Selvitykset leikkauksen kohteena olevasta palvelusektorista ovat vielä kesken. YT-neuvottelut ovat käynnistymässä uudelleen syksyllä.
”Laskelmiemme mukaan se käytännössä tulee alentamaan palvelutasoamme.”
Helisten toivoo, että esitetyn kaltaisiin säästötoimiin ei tarvitsisi lopulta ryhtyä.
”Haluan kuitenkin kiittää laitoksen henkilöstöä tilanteen keskellä siitä, että heillä on ollut ymmärrystä ja yhteistyöhalua asiassa.”
Laitoksen sisäisen talouden osalta koronaepidemia vaikutti etenkin ensihoidon kustannuksiin.
”Ensihoidon puolella korona huononsi tulostamme huomattavasti. Tehtävämäärät vähentyivät huomattavasti, mutta jouduimme silti pitämään sopimuksenmukaista valmiutta. Lisäkuluja tuli myös suojavarusteiden hankinnasta.”
Koronan sivusta talousongelmia loi myös öljysuojarahaston tukien lakkaaminen.
Länsi-Uusimaalla varaudutaan leikkauspäätöksiin
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki seuraa Espoon kaupungin tilannetta, ja kuntapuolen ennusteet eivät ole hyviä.
”Asia ei ole tullut silmille vielä, mutta tilanne on se, että Espoon kaupungilla verotulot pienenevät ja samaan aikaan henkilöstökuluja ei ole vähennetty. Menot jatkavat samalla suuruusluokalla tai jopa lisääntyvät, ja tulot pienenevät merkittävästi. Se tulee näkymään mahdollisesti jo tänä vuonna säästövelvoitteena”, Ihamäki kertoo.
Säästöjen laajuus riippuu hallituksen ratkaisuista kuntatalouden elvyttämisen suhteen ja siitä miten tämän vuoden talouskehitys jatkuu.
”Pelastuslaitokseen vaikuttaa myös se, kuinka hyvin hallitus pysyy sanoissaan siitä, että viranomaisille korvataan koronasta aiheutuneet kustannukset.”
”Kaupungin ja valtion suuntaan esittäisin toiveen, että pelastustoimessa ei ole yhtään liikaa rahaa. Jos meille tulee säästövelvoitteita, se tarkoittaa silloin myös sitä, että toimintavalmiutemme heikkenee.”
Pelastuslaitoksen sisäisen talouden puolella koronavirusepidemia vaikutti, mutta ei niin paljon kuin alkuun pelättiin.
”Vaikutukset näkyivät lisääntyneinä menoina, mutta lisäyksen kokoluokka oli kuitenkin melko maltillinen. Menojen lisäys tapahtui etenkin ensihoidon puolella, kun muun muassa suojavälineitä, maskeja ja suojavaatteita jouduttiin hankkimaan lisää”, Ihamäki kertoo.
Myös laitoksen henkilöstökulut kasvoivat hieman ylitöihin ja sairauspoissaoloihin varautuessa, mutta korotus jäi lopulta odotettua vähäisemmälle tasolle.
”Väkemme pysyi terveenä. Laitoksemme ja yhteiskunnan varautumistoimet onnistuivat.”
Tulopuolella lovea teki kohteessa tehtävien palotarkastusten väliaikainen keskeyttäminen. Toisaalta säästöä koitui koulutustapahtumien perumisesta.
Pirkanmaa odottelee Tampereen talouslinjauksia
Pirkanmaan pelastuslaitoksen taloustilanne on tällä hetkellä hyvä, mutta tulevan vuoden kohtalo on auki.
”(Leikkauksien tai lomautusten määrä) riippuu isäntäkunnan (Tampereen) linjauksista siitä, kuinka talouden alijäämää pyritään vähentämään. Linjaukset näistä tulevat vasta elokuussa”, kertoo pelastuspäällikkö Teemu-Taavetti Toivonen Pirkanmaan pelastuslaitokselta.
Koronavirusepidemian ja sote-maakuntien valmistelun keskellä Toivosen toiveena on, että pelastustoimen hyvä valmius taattaisiin.
Pirkanmaan pelastuslaitoksen oma taloustilanne ei koronaviruksesta juuri hätkähtänyt.
”(Koronan) alkuvaiheen varautuminen nosti kuluja, mutta näistä huolimatta talous on tasapainossa. Ensihoidon osalta jää nähtäväksi, kuinka paljon tulopohja korjaantuu loppuvuoden aikana.”
”Tulojen menetys ensihoitopuolella on näkynyt ensihoidon talouden toteumassa. Myös onnettomuuksien ennaltaehkäisyn tarkastusten keskeytys näkyy tulopohjan heikkenemisenä.”
Kainuussa taloustilanne toistaiseksi vakaa
Kainuun pelastuslaitoksen taloustilanteeseen koronalla ei ole ollut isoa vaikutusta.
”Pelastuslaitoksen talous näyttää normaalilta tämän ja ensi vuoden osalta. Kainuun talous on hieman heikoilla, mutta olemme silti saaneet jatkaa samalla budjetilla kuin ennenkin”, kertoo pelastusjohtaja Anssi Parviainen Kainuun pelastuslaitokselta.
Koronan sijaan kysymysmerkkejä luo varallaolon korvaavan järjestelmän kustannuksien suuruus.
Teksti: Petri Vanhanen. Kuva: Pelastustiedon arkistokuva
