Pelastustoimi 16.1.2024

Palomiesten tyky-päivä Ateneumissa – ”Anopilla on Milwaukee-laturi sylissä”

Palomiehet vaihtoivat tyky-päivänään räiskyvät aktiviteetit taidenäyttelyyn Ateneumissa. Benjamin Virolainen, Juha-Pekka Tissarinen, Teppo Honkanen ja Ari Mäkelä tutustuivat työkavereidensa kanssa impressionismin ilosanomaan.

Palomiehet vaihtoivat tyky-päivänään räiskyvät aktiviteetit taidenäyttelyyn Ateneumissa. Benjamin Virolainen, Juha-Pekka Tissarinen, Teppo Honkanen ja Ari Mäkelä tutustuivat työkavereidensa kanssa impressionismin ilosanomaan.

Järvenpään paloaseman työvuorossa pohdittiin, mitä tehtäisiin yhteishengen nimissä tyky-päivänä. Palomies Teppo Honkanen kehtasi ehdottaa käyntiä taidemuseo Ateneumissa. Häneltä kysäistiin, oletko ennenkin käynyt taidenäyttelyissä? 
”En, mutta Ateneumiin voisin mennä jo pelkän rakennuksen takia.”
Uusrenesanssirakennuksen suunnitteli arkkitehti Theodor Höijer, ja Ateneum oli jo valmistuessaan suunniteltu kuvataiteen ja taideteollisuuden yhteiseksi kodiksi. On tavallaan hölmöä, että kahvipöydässä puhutaan lomareissuista, joilla on käyty Pariisin Louvressa, Pietarin Eremitaašissa tai Lontoon British museumissa, mutta Helsingin Ateneumissa ei juurikaan oltu käyty.
Ateneum lukittu.
Impressionismin ”Valoa ja väriä” -näyttely sopi hyvin synkän joulukuun tyky-aktiviteetiksi.

Jesse Honkanen (vasemmalla) pohti, että Ateneumiin tuskin olisi tullut tultua ilman tyky-päivää. Benjamin Virolainen ihmetteli teoksissa olevaa ”töpöttelytekniikkaa”.

Poikkeavaa meininkiä

Tiedon ja viisauden jumalattaren sekä valtioelämän vaalijan, Pallas Athenen temppelin tai pyhätön nimeä kantava Ateneum odotti Järvenpäästä tulevia palomiehiä, kuten se odottaa satoja tuhansia muitakin vuosittain käyviä vieraitaan.
Kun palomiehet tekivät lähtöä ylitöiksi menneen työvuoronsa jälkeen, toisen työvuoron kollegat kyselivät, mitä tyky-päivänä tapahtuu?
”Menemme taidenäyttelyyn.”
”Okei, me oltiin ajamassa panssarivaunuilla.”
Kun ranskalainen taiteilijoiden ryhmä 1800-luvun lopulla hylkäsi perinteiset säännöt ja tekniikat, syntyi impressionismi. Samalla tavoin palomiesryhmä vaihtoi perinteiset lätkämatsit, kaupunkisodat ja mikroautoilut viettääkseen hetken taiteen parissa. Ateneumiin mennessä oven päältä tavattiin ulkomaankielisiä sanoja: Concordia res parvae crescunt – sovussa pienet asiat kasvavat. 
Siitä lienee tyky-päivässäkin osaltaan on kyse.

Ateneumissa oli samaan aikaan käynnissä myös Ajan kysymys -näyttely.

”Meni silmät sikkuralle”

Taide on siitä hieno laji, että jokainen on siinä oikeassa. Yksi teos, satoja ja tuhansia eri kokemuksia – kaikki oikeita. 
”En itse pidä suurimmasta osasta näistä töistä, mutta arvostan sitä, miten ne on tehty”, palomies Ari Mäkelä pohti.
Impressionismissa teokseen pyritään vangitsemaan vaikutelma, eikä lopputulos tyypillisesti ole kovin teräväpiirteinen.
”Töpötystekniikassa meni silmät sikkuralle. Kun katsoi tauluja, piti välillä ottaa kädet avuksi”, palomies Benjamin Virolainen sanoi.
Yksityiskohtia bongaillen käsi ylitti kertaalleen turvaetäisyyttä osoittavan köyden, jolloin Ateneumin henkilökunta joutui puuttumaan palomiesten liian ulottuvaksi äityneeseen taiteen tarkkailuun. Interventio oli hyvin kunnioittava, niin huomauttaja kuin huomautettavakin olivat silminnähden pahoillaan tapahtuneesta.

Pekka Halosen teokset saivat palomiehet sijoittamaan niitä tuusulalaisiin maisemiin.

Paikallista väriä

Lapinlahdelta tuusulalaistuneen taiteilija Pekka Halosen työt pääsivät palomiesten erityistarkasteluun. Hänen taiteilijakotinsa ja ateljeensa, Halosenniemi sijoittuu Tuusulaan ja samalla palomiesten toimialueelle. Muutamat tiesivät Halosenniemen ja alkoivat pohtia, ovatko maalaukset kenties syntyneet pihapiirissä tai terassilla maalaillen. Palomiehet sijoittivat teoksia varmanoloisesti tuusulalaiseen maisemaan.
Jossain vaiheessa mielikuvitus lähti laukalle. Taulusta, jossa lapset leikkivät alastomina rannalla, tunnistettiin hyvin samankaltaisia piirteitä kuin eräissä tutuissa henkilöissä olisi pienenä saattanut olla. Alastomuus alkaa puhuttaa myös yleensä.
”Taiteen nimissä voidaan laittaa seinälle ronskejakin juttua, mitä muussa kontekstissa ei hyväksyttäisi”, Mäkelä pohti.
Eräs huomiota saaneista töistä oli ehdottomasti Wilho Sjöströmin 1911 maalaama ”Anoppini”, sillä käsitöitä tekevän anopin sylistä bongattiin Milwaukee-laturi. Se oli omiaan aiheuttamaan keskustelua. Ehkä Sjöström oli aikaansa edellä.

Wilho Sjöströmin vuonna 1911 maalaaman ”Anopin” sylistä bongattiin Milwaukee-laturi.

”Olisi pitänyt olla enemmän aikaa”

Palomiesten Ateneum-vierailu sai osin harmillisenkin päätöksen. Ajan kysymys -näyttely jäi nimensä mukaisesti osittain ajan kysymykseksi, sillä taiteelle varattu aika alkoi ehtyä.
”Olisi pitänyt olla enemmän aikaa”, voitaneen nostaa enemmistön kommentiksi.
Taidenoviisit tarvitsivat retkeen työyhteisön tukea. Taide herätti keskustelua asiasta ja sen vierestä, mikä ilman tuttua porukkaa olisi jäänyt syntymättä. Ajatusten vaihto vaikutti olevan olennainen osa vierailua.
”Ei varmaan olisi itsekseen tullut mentyä, mutta tykkäsin rauhallisesta aktiviteetista”, palomies Jesse Honkanen sanoo.
Vierailun innoittamina palomiehet tekivät museokorttikauppoja.
Ateneum jätti jälkensä.

Teksti ja kuvat Marko Partanen

Lue lisää