Lapuan palopojat vuosimallia 1964: Timo Parviainen (oikealta), Hermanni Hautala, Sauli Kant, Risto Linkoaho (edessä), Mauno Myllykoski, Yrjö Sarkasuo ja Juhani Nummela
Lapuan patruunatehtaan räjähdyksestä tulee tänään 13. huhtikuuta kuluneeksi 50 vuotta. Onnettomuus on jättänyt syvät jäljet Lapuan ja koko Suomen historiaan. Uhrien muistoa on vaalittu, mutta pitkään yksi merkittävä osa kokonaisuutta jäi vähemmälle huomiolle: pelastajat, jotka toimivat äärimmäisen vaarallisissa olosuhteissa ja kantoivat vastuuta silloinkin, kun tehtävän vaativuus ja riskit olivat mittaamattomat.
Lapuan palokunnan poikakerho 64 halusi korjata tämän epäkohdan. Se teki vuonna 2018 merkittävän ja kauaskantoisen aloitteen. Poikakerho lähestyi Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry:tä toiveenaan, että Lapuan patruunatehtaan pelastustöihin osallistuneille saataisiin arvoisensa muisto – konkreettisesti muistolaatan muodossa.
artikkeli jatkuu
Lapuan poikakerho 64:n aloitteen taustalla oli vahva näkemys siitä, että pelastajien toimintaa ei ollut koskaan kunnolla tunnustettu. Kyse ei ollut vain historiasta, vaan oikeudenmukaisuudesta ja arvostuksesta.
Aloitteen tekijöinä olivat Yrjö Sarkasuo, Hermanni Hautala, Sauli Kant, Risto Linkoaho, Mauno Myllykoski, Juhani Nummela ja Timo Parvainen.
”Poikakerhon viesti oli selkeä. Pelastustehtävä Lapuan patruunatehtaan suuronnettomuudessa oli poikkeuksellisen vaativa ja onnistui olosuhteisiin nähden erinomaisesti, pitkälti vapaaehtoisuuteen ja vahvaan ammattitaitoon perustuneen toiminnan ansiosta. Paloalan kehitys on myöhemmin vain vahvistanut sen, kuinka tarpeellista ja arvokasta sopimuspalokuntaan pohjautuva pelastustoiminta on yhä tänäkin päivänä”, Pohjanmaan Pelastusalan Liiton toiminnanjohtaja Sirpa Suomalainen sanoo.
Kun asiaa alettiin selvittää, huomattiin nopeasti, että aihe oli edelleen kipeä monille pelastajille. Tämän vuoksi päätettiin edetä kunnioittavasti ja ilman suurta julkisuutta. Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry vei hankkeen maaliin. Teetettiin muistolaatta, järjestettiin rahoitus ja laatalle löydettiin pysyvä paikka Lapuan Paukun museosta, museon puolelta ylätasanteelta.
Muistolaatan paljastustilaisuus pidettiin 12.9.2019 kaikessa hiljaisuudessa, mutta suurella merkityksellä.
Pelastajien tarina osaksi yhteistä muistia
Lapuan patruunatehtaan onnettomuudesta kertova elokuva Lapua 1976 toi aiheen jälleen laajemman yleisön tietoisuuteen pari vuotta sitten. Elokuva herätti keskustelua ja antoi äänen myös pelastajille. Yksi heistä totesi Ylen Aamu-TV:ssä elokuvan julkistuksen yhteydessä toiveikkaasti, että asiasta voitaisiin vihdoin puhua avoimemmin.
Muistolaatta ei ole vain muistomerkki menneestä – se on viesti nykyisille ja tuleville sukupolville siitä, että pelastajien työtä arvostetaan ja muistetaan.
Lapuan palopäällikkö Rauni Haapanen käynnisti palokuntapoikatoiminnan jo vuonna 1960. Toiminnasta kasvoi merkittävä osa Lapuan puolivakinaista palokuntaa, ja monelle nuorelle harrastuksesta tuli myös ammatti.
Vuonna 1964 järjestetty palokuntien ensiapukurssi patruunatehtaalla, SPR:n Elina Vilkunan johdolla, johti Lapuan palokunnan ensiapuryhmän syntyyn. Se oli osoitus siitä, miten poikatyö on ollut alusta alkaen kiinteä osa pelastustoiminnan kehitystä.
Kutsu muiston äärelle
”Toivomme, että pelastajat, heidän läheisensä sekä kaikki, jotka haluavat kunnioittaa pelastustyötä, löytävät tiensä Lapuan Paukun museoon. Muistolaatta on pieni ele, mutta sen merkitys on suuri. Pelastajien muistaminen ei vähennä uhrien muistoa – se täydentää sitä. Lapuan poikakerho 64 osoitti aloitteellisuudellaan, että menneisyydestä huolehtiminen on myös tulevaisuuden rakentamista”, Sirpa Suomalainen painottaa.
