Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella otettiin käyttöön uudet virkanimikkeet.
Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella osana Siun sotea käydyt yhteistoimintaneuvottelut johtavat muutoksiin työajassa, jolla vältyttiin henkilöstön irtisanomisilta. Pelastuslaitoksen kohdalla neuvotteluissa keskityttiin kolmeen osa-alueeseen työajan muutokseen, varallaolon kehittämiseen ja kalustomäärärahojen pienentämiseen.
Suurin muutos oli työajan muuttuminen poikkeusluvan mukaiseen (24/42) työaikaan vuoden 2020 alusta alkaen. Muutos kosketti kolmeatoista paloasemaa, joissa on 24/7 pelastustoimen-/ensihoidon työvuorot. Vuorokausirytmiin siirryttiin yhteistoiminnassa työntekijöiden ja työnantajan kanssa. Työajan muuttuminen eriytettiin yhteistoimintaneuvotteluista omaksi paikallisneuvotteluksi. Neuvotteluissa päädyttiin yhdessä hakemaan poikkeuslupaa aluehallintoviranomaiselta.
Pelastuslaitoksella työskenteli viime vuonna 755 henkilöä sivutoimiset mukaan luettuina. Talouden tasapainottamisen vuoksi henkilöstön vähennystarve oli kokonaisuudessaan 11 henkilötyövuotta. Käytännössä henkilöstön vähennystarve kosketti 25:a määräaikaista työntekijää.
Paras mahdollinen ratkaisu
Pelastusjohtaja Markus Viitaniemi toteaa, että työaikaratkaisu oli sekä asiakkaiden, henkilöstön että työnantajan kannalta paras mahdollinen yhteistoimintaneuvottelujen tulos, koska irtisanomisiin ei tarvinnut mennä, eikä muutoksella ollut myöskään heikentävää vaikutusta palvelutasoon. Enemmistö henkilöstöstä ja työnantajan edustajista oli viime vuonna tehtyjen kyselyjen mukaan työajan muuttamisen kannalla, joten muutoksella odotetaan olevan positiivista vaikutusta myös työhyvinvointiin.
”Yhteinen tavoitteemme oli koko ajan löytää ratkaisut vuorokausirytmiin siirtymiseksi ja yhteistoimintaneuvottelut vain vauhdittavat ratkaisujen tekemistä.”
Viitaniemen mukaan hätiköityjä ratkaisuja ei kuitenkaan tehty, vaan taustalla oli viime vuoden aikana huolellisesti toteutettuja työaikaselvityksiä, -seurantaa ja -pilotointia, minkä perusteella ratkaisulle oli hyvät perusteet.
”Työturvallisuudesta ei muutoksessa tingitä, ja esimerkiksi aktiivityöajan seurantaan on nyt luotu työkalut sekä yksittäisen työvuoron aikana että pidemmällä aikajaksolla. Tarvittaessa apuna käytetään työkiertoa työkuormituksen tasaamiseen eri yksiköiden ja työntekijöiden välillä”, Viitaniemi kertoo.
Etsimme uusia ratkaisuja varallaoloon
Pelastuslaitos perusti yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena työryhmän varallaolon kehittämiseen. Työryhmän ensimmäisiä tehtäviä on suunnitella nykyiselle varallaolojärjestelmälle korvaavat vaihtoehtoiset ratkaisut pelastustoimen toimintavalmiuden ylläpitämiseksi, valmistella asiaan liittyvät toimintamallit ja ohjeet yhdessä työntekijöiden ja työnantajan kanssa. Ryhmän tavoitteena on löytää ratkaisu, joka turvaa valmiuden taloudellisesti kestävällä tavalla. Työryhmä tekee esitykset toimenpiteistä maaliskuun puoliväliin mennessä ja pelastuslaitos vie asiaa eteenpäin palvelutasopäätösvalmistelun yhteydessä. Lisäksi nykyistä varallaolo-ohjeistusta päivitettiin ja muutokset käsiteltiin neuvottelujen yhteydessä yhteistoiminnallisesti. Toimenpiteet eivät aiheuttaneet säästöä, vaan tähtäävät toiminnallisiin muutoksiin.
Kalustomäärärahoja pienennettiin pysyvästi noin 5,8 prosenttia. Pienentämisellä ei ole vaikutusta työ- ja asiakasturvallisuuteen, koska nykyisen kaluston määrä on riittävä ja kunto hyvä. Jatkossa kaluston vaihtoväli kuitenkin pitenee ja kokonaismäärä vähenee. Nämä seikat vaativat aiempaa huolellisempaa hankintojen suunnittelua ja keskittämistä.
”Säästö, jonka edellä mainituilla toimenpiteillä saamme aikaan on pelastuslaitoksen osalta 640000 euroa. Lisäksi haemme 100000 euron säästöä muun muassa kuntayhtymän yhteisten toimenpiteiden kautta. Täytämme avoimeksi tulevat virat ja toimet harkiten. Laadimme tämän vuoden aikana henkilöstösuunnitelman, jossa määrittelemme tarkemmin täytettävät tehtävät”, Markus Viitaniemi sanoo.
Lähde: Pohjois-Karjalan pelastuslaitos
Kuva: Kimmo Kaisto
