Pelastusjohtaja Petri Talikka kuvattuna Hämeenlinnan paloaseman yhteydessä olevassa hienossa palomuseossa.
Joukkueurheilu vei Kanta-Hämeen kolmannen pelastusjohtajan Petri Talikan puolivahingossa alalle. Nuorelle urheilijalle vinkattiin kesämiespestistä Salon palolaitoksella ja siitä ura urkeni.
Pitkänhuiskea Petri Talikka on pelannut nuorena miehenä lentopalloa SM-sarjatasolla ja onpa hänellä saavutuksena Suomen mestaruuskin raisiolaisjoukkueessa himmeämpien mitalien ohella. Salolaisjoukkueen riveissä hän on nuorten mestari. Molemmissa kaupungeissa on vahvat lentopallojoukkueet ja -perinteet.
Joukkueurheilun seurauksena hän ajautuikin kuin puolivahingossa pelastusalalle.
”Lukion jälkeen mietin, mitä alkaisin isona tehdä. Uravaihtoehtoja oli useita. Salossa oli lentopallojoukkueessa mukana palolaitoksella työskenteleviä henkilöitä, jotka kehottivat hakemaan kesämieheksi.”
Kesämiestyö Salon palolaitoksella innostikin nuorta miestä siinä määrin, että osin myös työnantajan patistamana hän haki silloiseen palo-opistoon.
”Kyllä se oli toiminta, joka houkutteli alalle. Työ oli mukavaa ja koki tekevänsä arvokasta työtä. Sama tunne on edelleen”, hän sanoo.
Urheilutausta toki vaikutti, koska palomiehen työ vaatii myös hyvää fyysistä kuntoa.
Hyvin pian hänellä oli selvää, että työ pelastusalalla ei jää palomiehen työhön.
”Olen aina miettinyt, mitä seuraavaksi teen.”
Alan vaihto kävi mielessä
Petri Talikka opiskeli ammattikorkeakoulututkinnon ympäristöteknologiasta. Hän oli jo kahden vaiheilla vaihtaako alaa. Hän teki opinnäytetyön teollisuudelle ja pohti hakeutumisesta toiselle alalle. Pelastusala veti kuitenkin puoleensa ja hän pääsi opiskelemaan palopäällystön ylempää amk-tutkintoa, joka oli juuri silloin aloitettu.
Koulutuksen merkitys on hänen mielestään tärkeää työssä, jossa vaatimukset koko ajan kasvavat.
”En osaa suoralta kädeltä sanoa, miten pelastajakoulutus pitäisi tulevaisuudessa järjestää. Painetta uudistamiseksi on, koska työvoimapulakin vaikuttaa. Myös terveydenhuollon osuus ja siinä ensihoito vaikuttavat koulutuksen tulevaisuuden järjestelyihin.”
Talikan mielestä koulutuspolku pitää saada suoraan ylempään korkeakoulututkintoon saakka.
”Toisaalta on hyvä, että alalle tullaan erilaisten koulutuspolkujen kautta, sillä sen ansiosta saadaan erilaista osaamista alalle.”
Siilot hittoon
Siilot hittoon, lukee pelastuslaitoksen uudessa strategiassa. Se on selvästi sanottu.
”Samaa asiaa tehtiin eri tulosyksiköissä, jopa toisista tietämättä. Saatettiin olla jopa toisistaan mustasukkaisia. Erityisesti kun puhuttiin rahoista ja resursseista.”
”Organisaatio ohjasi liikaa päivittäistä toimintaa. Sitä se ei saa kahlita. Hyvinvointialueilla olemme osa laajempaa kokonaisuutta eikä sielläkään saa tuijottaa toimialoja, vaan tehdä aidosti yhdessä. Kansalaisten palvelutarpeet mielessä pitäen.”
Myös kunnat on pidettävä uudistuksessa mukana. Samalla tavalla tässä kokonaisuudessa ovat myös muut viranomaiset.
Hyvinvointialueen valmistelu on Kanta-Hämeessä sujunut hyvin. Yksi tärkeimmistä huolen aiheista on talous, koska ei eletä yltäkylläisyydessä.
”Meidän pitää pystyä perustelemaan hyvin omat tarpeemme. Kun rahoitusmalli muuttuu, meidän on elettävä sen rahamäärän kanssa, mikä valtiolta saadaan.”
”Kehittämiskohteisiin rahoituksen löytäminen voi olla vaikean rastin takana, mutta uskon, että pystymme pitämään nykyisen palvelutason esimerkiksi ensi vuonna.”
Rahaa tarvitaan esimerkiksi onnettomuuksien ehkäisyn alimitoitetun henkilöstöresurssin korjaamiseksi. Myös operatiivisessa toiminnassa mennään varsin kipukynnyksellä.
Ikääntyminen näkyy
Ikääntyminen näkyy myös työvoimatarpeessa.
”Olemme nyt voineet perustaa urapolkuvakansseja, jonka avulla olemme saaneet uusia pelastajavakansseja. Tämä on voitava säilyttää myös hyvinvointialueella eikä suorituskyky saa tämän takia notkahtaa.”
”On päivänselvää, että jokaisella eurolla pitää tuottaa lisäarvoa. Esimerkiksi nyt olemme saaneet työvoimaa, jolla voidaan tukea iäkkäiden kotona asumista satsaamalla kotona asumisen turvallisuuteen.”
Paloasema sairaalaan
Myös investointitarpeissa on omat haasteensa. Parhaillaan Kanta-Hämeessä on menossa pari asemahanketta. Mielenkiintoinen on uuden keskussairaalan yhteyteen vuonna 2025 valmistuva paloasema, tiettävästi ensimmäisenä koko maassa.
”Silläkin haemme yhteistä synergiaa terveydenhuollon kanssa. Tälle asemalle sijoitetaan myös terveydenhuollon suuronnettomuusvalmiuteen liittyvää toimintaa.”
Petri Talikalla ei ole taustalla esimerkiksi sopimuspalokuntatoimintaa. Pelastusjohtajana hän on käynyt keskustelemassa alueen palokuntien kanssa. Hän korostaa niiden merkitystä osana pelastuslaitosta.
”Me tarvitsemme hyviä ja toimivia sopimuspalokuntia. On voimainponnistus, kun mukana olevat laittavat tähän omaa aikaansa. Se on merkittävä asia myös kansantaloudellisesti ja heistä on pidettävä huolta.”
Teksti ja kuva: Esa Aalto
Lue koko tapasimme-juttu Pelastustiedosta 6/2022.
