Malli tarjoaa tilannekuvan ja ennusteet onnettomuuksien aiheuttamista kustannuksista jopa 250 metrin ruutujen tarkkuudella.
Väestörakenteen nopea muutos Suomessa heijastuu voimakkaasti pelastustoimen toimintaympäristöön. Väestö vähenee suuressa osassa maata, toisaalta väestölliset ryhmät, joihin kytkeytyy korkeampia onnettomuusriskejä, lisääntyvät erityisesti ikääntymisen myötä. Väestörakenteen muutos heijastuu hälytystehtävien määrään ja luonteeseen samalla, kun pelastustoimen resursseihin kohdistuu paineita.
Alueelliset ennustemallit ja pelastuslaitosten tulevaisuuden palvelukyky -hankkeessa (AEM) on rakennettu ennustemalli, joka yhdistää väestöä ja sen muutosta, palveluverkoston resursseja, onnettomuusmääriä ja kustannuksia koskevaa tietoa. Mallin avulla voidaan ennustaa onnettomuuksia ja niiden kustannusten kehittymistä tarkalla maantieteellisellä tasolla.
artikkeli jatkuu
Johtaminen ja palveluverkon kehittäminen edellyttävät aiempaa parempaa ymmärrystä siitä, missä, kenelle ja millaisia hälytystehtäviä syntyy tulevaisuudessa. Kehitetyn mallin avulla simuloidaan joustavasti esimerkiksi resurssien vähenemisen vaikutusta tai ennaltaehkäisevien toimenpiteiden vaikuttavuutta.
Digitaalinen väestökaksonen mahdollistaa väestöllisten riskien tunnistamisen ja ennustamisen
Alueellinen ennustemalli hyödyntää Suomen väestöstä tehtyä digitaalista kaksosta, joka on laskennallisesti muodostettu malli väestöstä. Väestömallin “asukkailla” on tilastotietoihin perustuvat sosioekonomiset ominaisuudet – kuten muun muassa sukupuoli, ikä, koulutus ja taloudellinen asema – jotka yhdistetään rakennuskantaa ja asuinpaikkaa koskeviin muihin tilastoihin. Väestömallin avulla voidaan joustavasti ennustaa, miten kuolleisuus, syntyvyys, muuttoliike ja alueiden muu kehitys vaikuttavat väestörakenteeseen.
Aiempi riskejä koskeva tutkimus osoittaa, että asukkaiden ikärakenne, asumismuodot ja muut sosioekonomiset tekijät ovat kytköksissä onnettomuuksien esiintyvyyteen ja todennäköisyyteen. Alueellisessa ennustemallissa tutkimus- ja analyysitietoja riskitekijöistä sekä pelastuslaitosten onnettomuustietoja yhdistetään väestömallin tietoihin, jolloin syntyy tilannekuva ja ennusteet onnettomuuksien ja muun tehtäväkuorman esiintyvyyksien todennäköisyyksistä alueittain.
Mallin toimivuutta on testattu vertaamalla sen ennusteita toteutuneisiin asuinrakennuspaloihin postinumeroalueittain. Tulokset osoittavat, että malli ennustaa palojen määrää käytännön johtamisen kannalta riittävällä tarkkuudella.
Hyvinvointialueiden toimijoiden yhteistyö hälytysten vähentämisen välineeksi
Paikkasidonnainen ennustetieto mahdollistaa myös muuttuvan palveluverkon simuloinnin: voidaan arvioida esimerkiksi paloaseman lakkauttamisen tai uuden aseman perustamisen vaikutuksia alueelliseen turvallisuuteen. Yhtä lailla malli tarjoaa skenaariotietoa myös ensihoitoyksiköiden sijoitteluun ja valmiuden suunnitteluun.
Väestö- ja aluemallia ja siihen kytkeytyviä onnettomuusmääriä päästään tarkastelemaan myös ennaltaehkäisyn suhteen, esimerkiksi simuloimalla hyvinvointialueilla pelastustoimen ja sote-palvelujen rajapinnassa tehtävien toimenpiteiden vaikuttavuutta. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi turvallisuusneuvontaa, sosiaalityön ja vanhusten kotihoidon sekä pelastustoimen yhteistyötä tai muita toimia, joilla vähennetään toistuvia ja kuormittavia hälytystehtäviä. Yhdellä alueella kokeiltujen toimintamallien vaikutuksia voidaan benchmarkata muille hyvinvointialueille.
Samalla alueellinen ennustemalli tarjoaa mahdollisuuden yhteiseen tilannekuvaan pelastustoimen, ensihoidon ja hätäkeskustoiminnan välillä. Kun eri toimijat tarkastelevat samaa väestöpohjaista riskikuvaa, syntyy paremmat edellytykset yhteiselle suunnittelulle ja vaikuttaville ratkaisuille.
Kustannustieto päätöksenteon tueksi
Onnettomuuksien ennusteet muodostavat vielä rikkaamman tietopohjan kun ne yhdistetään tietoon onnettomuuksien kustannuksista. Alueelliset ennustemallit -hankkeessa hyödynnetään pitkälle kehitettyä menetelmää onnettomuuksien aiheuttamien kustannusten kokonaisvaltaiseen analysoimiseen ja ennustamiseen.
Mallissa huomioidaan onnettomuuksien välittömät sekä välilliset kustannukset. Välittömiin kustannuksiin lukeutuvat pelastustoiminnan, poliisin ja terveydenhoidon kustannukset sekä asuinrakennuspalojen omaisuustappiot, jotka lankeavat pääosin vakuutusyhtiöiden maksettavaksi. Välillisiin kustannuksiin lukeutuvat työpoissaolojen aiheuttamat tuottavuustappiot työnantajalle ja alueen elinkeinoelämälle sekä etuusmenot ja veromenetykset valtiolle ja kunnille.
Onnettomuuksien yhteiskunnallisten kustannusten tilannekuva ja alueelliset ennusteet mahdollistavat muun muassa ennaltaehkäisevien toimien kohdentamisen sinne, missä toimille on saatavissa paras kustannus-hyötysuhde.
Alueellinen ennustemalli on hälytys- ja auttamisketjua palveleva strateginen väline. Se tukee kustannustehokkaita, ennakoivia ja vaikuttavia päätöksiä, joiden avulla voidaan vastata tulevaan hälytystarpeeseen turvallisuuden ja taloudellisuuden parhaaksi.
Alueelliset ennustemallit ja pelastuslaitosten tulevaisuuden palvelukyky on Palosuojelurahaston rahoittama hanke. Hankkeen välituloksiin voi tutustua täällä.
Teksti: Peter Tattersall (Kainuun pelastuslaitos), Jaakko Kaartinen (Taso Research Oy), Miikka Vuorinen (Sosped Keskus Oy).
