Palomestari Eero Aho toivoo, että pelastusalalla työskentelevät innostuisivat pyrkimään vaikuttajiksi tuleviin maakuntiin.
Palomestari Eero Aho on niitä nuoremman polven pelastusalan ammattilaisia, joita kuunnellessa tulee hyvälle tuulelle. Vaikka ikää on vasta reilut 30, opiskeltu on alan tutkinnot ja nyt on menossa täysin uusi koulutusohjelma yliopistossa, tavoitteena diplomi-insinöörin tutkinto. Itsensä kehittäminen on ykkösasia, ja katse on eteenpäin.
Palomiehen ammatista parikymppinen Aho ei tiennyt paljoakaan, kun myi matkapuhelinliittymiä Pohjanmaalla. Ala ei innostanut, vaikka tiliä pystyi tekemäänkin. Aho haki Pelastusopiston pelastajatutkintoon, pääsi sisään ja valmistui kurssilta 49. Myös alipäällystö- ja päällystökoulutus on käyty.
Ylipalomiehen virassa hän toimi muutaman vuoden, kunnes hakeutui rauhanturvaajaksi Afrikkaan. Nyt hän viihtyy Etelä-Savossa.
”Tykkään olla valtavasti töissä palokunnassa ja palomestarin virassa. Nyt P3:n työ on varsin itsenäistä ja saa toteuttaa itseään vapaasti.”
Lääkäripula vaivaa
Aho istuu kolmatta kautta kaupunginvaltuustossa kokoomuksen edustajana. Hän toimii myös Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän ESSOTEn valtuuston puheenjohtajana.
Aho toivoo, että pelastusalalla työskentelevät innostuisivat pyrkimään vaikuttajiksi tuleviin maakuntiin. Hän aikoo näyttää esimerkkiä ja on luvannut olla ehdolla maakuntavaltuustoon, jos vaali järjestetään.
Perusterveydenhuollon toimivuuden kannalta sosiaali- ja terveyspalvelujen maakunnallinen uudistus on tärkeää. Rahat eivät muuten riitä Etelä-Savossakaan.
”Aika näyttää onko uudistus hyvä, mutta joku uudistus tarvitaan. Meillä esimerkiksi kärsitään lääkäripulasta.”
”Myös ikääntyvä väestörakenne tuo omat haasteensa. Tarvitsisimme uusia eteläsavolaisia.”
Lue Eero Ahon koko haastattelu Pelastustiedosta 7, joka ilmestyi 10. lokakuuta.
Teksti: Esa Aalto
Kuva: Paula Myöhänen
