Valtaosalla päätoimisesta henkilöstöstä ja pelastustoiminnan johtajista on pelastuslaissa vaadittu tutkinto.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston tekemän valvonnan perusteella pelastuslaitoksilla ei ilmennyt puutteita pelastushenkilöstön kelpoisuuksissa. Valvonta tehtiin vuonna 2022 tehdyn kantelun perusteella, jossa pyydettiin selvittämään, toimiiko aluehallintoviraston toimialueen yhdellä pelastuslaitoksella pelastustoiminnan johtajana henkilöitä, joilla ei ole pelastuslaissa säädettyä virkaa tai tehtävää vastaavaa kelpoisuutta.
Pelastusylitarkastaja Jari Valtanen toteaa, että käytännöt ovat muuttuneet ja vaikutusta on ollut tiedottamisella sekä asian esille nostamisella. Aikaisemmin esimerkiksi opiskelijoita käytettiin esimiestehtävissä.
Valvonnan tavoitteena oli varmistaa, että pelastustoiminnan johtajilla ja pelastustoimintaan osallistuvilla on pelastuslain ja -asetuksen mukainen pätevyys. Selvitys laajeni koskemaan aluehallintoviraston toimialueen hyvinvointialueiden pelastuslaitosten päätoimista, sivutoimista ja sopimuspalokuntien henkilöstöä.
Pelastuslain mukaan pelastustoimintaan osallistuvalta henkilöstöltä vaaditaan tehtävää vastaava pelastusalan tutkinto tai koulutus. Hyvinvointialueet toimittivat selvityksensä aluehallintovirastolle joulukuun 2023 ja toukokuun 2024 välisenä aikana. Tammikuussa aluehallintovirasto pyysi täydennyksiä selvityksiin, mukaan lukien päätökset pelastusviranomaisten määräämisestä.
Valtaosalla on tutkinto
Pelastuslaitosten päätoiminen henkilöstö on pääosin toistaiseksi voimassa olevassa virkasuhteessa. Määräaikaisuuksia esiintyy erityisesti miehistötehtävissä, joihin kelpoisuusehdot täyttäviä hakijoita ei aina löydy, mikä on johtanut poikkeuksiin kelpoisuusvaatimuksista. Päällystötehtävissä poikkeamat liittyvät useimmiten sijaisuuksiin.
Valtaosalla päätoimisesta henkilöstöstä ja pelastustoiminnan johtajista on pelastuslaissa vaadittu tutkinto. Poikkeustapaukset koskevat lähinnä päällystöopiskelijoita, joiden tutkinto on vielä kesken. Sopimuspalokuntien ja sivutoimisen henkilöstön koulutus vastaa pääosin Pelastusopiston opetussuunnitelmaa, mutta joitain puutteita esiintyy yksikön- ja ryhmänjohtajina sekä palokunnan päällikköinä toimivien osalta.
Pelastuslaitosten tehtävänimikkeet eivät vastaa sisäministeriön suositusta, joka suosittelee sukupuolineutraaleja nimikkeitä, kuten pelastaja ja pelastusryhmänjohtaja.
Aluehallintoviraston mukaan päätoimisen henkilöstön osalta on tärkeää, että heillä on pelastuslaissa säädetty tutkinto, sillä pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön erityisten kelpoisuusvaatimusten perusteluina ja taustalla vaikuttaa työturvallisuuslaissa mainittu erityistä vaaraa aiheuttava työ. Poikkeuksia voidaan tehdä vain erityisestä syystä ja tapauskohtaisesti.
Kelpoisuus ja riittävä perehdytys
Pelastustoiminnan johtajilta vaaditaan erityisten kelpoisuusehtojen lisäksi riittävä perehdytys tehtäväänsä. Pelastustoiminnan johtajana toimivien on oltava virkasuhteessa ja nimettyjä pelastusviranomaisiksi. Tutkintoaan vielä suorittavien opiskelijoiden käyttäminen johtajina ei ole lain- eikä tarkoituksenmukaista. Hyvinvointialueiden pelastustoimen on myös varmistettava, että johtajilla on asianmukaiset sijaisjärjestelyt, ja että sijaiset ovat riittävän osaavia ja perehdytettyjä tehtäviinsä.
Sivutoimisella henkilöstöllä sekä sopimuspalokunnan jäsenillä tulee niin ikään olla tehtäviensä edellyttämä koulutus. Tämä vaatimus perustuu pelastuslain lisäksi työturvallisuuslain säännöksiin erityistä vaaraa aiheuttavasta työstä samoin, kuin päätoimisen henkilöstön osalta. Esimerkiksi sammutusmiesharjoittelijoita ei tule käyttää pelastustehtävissä, koska heidän koulutuksensa ei ole riittävä turvallisuuden takaamiseksi.
Lisäksi aluehallintovirasto suosittelee, että sopimuspalokuntien henkilöstön tietoja hallinnoitaisiin esimerkiksi turvallisuusosaamisen hallintajärjestelmässä (HAKA) tai vastaavassa järjestelmässä. Tämän avulla henkilöstön tiedot pysyisivät ajan tasalla ja olisivat nopeasti saatavilla tarpeen vaatiessa.
Lähde: STT Kuva: Pelastustiedon arkisto
