Pelastuslaitokset 14.9.2022

Sisäministeriön kiertue käy vaalipiireissä ja hyvinvointialueilla kertomassa pelastustoimen haasteista – Savo-Karjalassa vähenevä ja ikääntyvä väestö lisää tarvetta pelastuslaitoksen palveluille

Savo-Karjalassa kokoonnuttiin keskustelemaan harvaan asuttujen alueiden ongelmista.

Savo-Karjalassa kokoonnuttiin keskustelemaan harvaan asuttujen alueiden ongelmista.

Sisäministeriön pelastusosaston edustajat kiertävät pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakan johdolla kertomassa pelastustoimen haasteista vaalipiirien kansanedustajille ja uusien hyvinvointialueiden päättäjille ja johdolle.

Viimeksi kiertue kävi Savo-Karjalan vaalipiirissä ja tapasi samalla Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueiden edustajia.

Hyvinvointialueuudistuksessa sote-ala ja pelastustoimi kulkevat rinnakkaisina toimialoina. Pelastustoimi eroaa sote-alan palveluista eri vastuuministeriön lisäksi siinä, että pelastuslaitoksen työntekijät menevät ihmisten luo, koteihin ja onnettomuuspaikoille. Ihmisten luokse meneminen tarkoittaa sitä, että pelastusasemaverkoston tulee olla kattava. Näin lakisääteiset pelastustoimen ja ensihoidon palvelut voidaan hoitaa sekä yhdenvertaiset lähipalvelut asukkaille varmistaa. Pitkät välimatkat puhuvat myös nykyisen pelastusasemaverkoston puolesta, ilman tätä verkostoa asetettuja tavoiteaikoja ei saavuteta.

Muuttuva maailma

Sekä Pohjois-Savon että Pohjois-Karjalan väestö vähenee ja samalla ikääntyy, nämä tekijät samalla muuttavat ja samalla lisäävät myös pelastuslaitosten tuottamien palvelujen tarvetta. Muuta maata korkeampi väestön ikääntyminen sekä sairastavuus- ja tapaturmaindeksit näkyvät laitosten palvelukentässä tulevaisuudessa yhä enemmän.

”Ikääntyneiden palvelujen tarve on suurta ja siksi pelastuslaitosten on kehitettävä erilaisia kotiin vietäviä palveluita, millä tuetaan turvallista kotona asumista ja vähennetään osaltaan asiakkaiden kuljetuksia hoitolaitoksiin erityisesti niissä tapauksissa, kun asiakas voidaan tutkia ja hoitaa kotona tai hänen turvallisuuttaan voidaan kotikäynneillä muilla toimenpiteillä edistää”, listaa pelastusjohtaja Markus Viitaniemi Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta.

Ensihoidon ja pelastustoimen synergia näkyy kiireellisessä avun tarpeessa, kun pelastuslaitoksen henkilöstö voi auttaa moniammatillisesti sekä pelastustoimen että ensihoidon tehtävissä.

Väestön ikääntyminen ja hyvinvointialueiden tiukka investointiraami haastavat laitoksia. Taloushaasteita pelastuslaitoksille lisäävät palosuojelu- ja öljynsuojarahastotoiminnan päättyminen sekä kansalliset ICT-hankkeet.

Todellinen pelastajapula

Välimatkojen ja rahoituksen lisäksi alaa vaivaa pelastajapula, mikä vaikeuttaa merkittävästi palvelujen tuottamista erityisesti pienillä pelastusasemilla. Osaavan henkilöstön saatavuus olisikin turvattava pelastustoimen koulutusuudistuksen avulla.

”Pohjois-Savoon tarvitaan lisää uusia pelastajia varallaolomuutosten ja toimintavalmiuden parantamisen vuoksi. Pelastuslaitos on jo aloittanut 80 uuden pelastajan rekrytoinnin. Samanlainen määrä tarvitaan 10 vuoden aikana myös Pohjois-Karjalaan”, kertoo pelastusjohtaja Jukka Koponen Pohjois-Savon pelastuslaitokselta.

Pelastajia tarvitaan niin harvaan asutuille seuduille, kuin myös kasvukeskuksiin. Tähän tarvitaan merkittävää pelastajakoulutettavien määrän lisäystä ja koulutuksen uudistamista.

Lähellä oleva viranomainen

Pelastuslaitoksilla on huomattava merkitys yleiseen turvallisuuden tunteeseen paikallisesti näkyvänä viranomaisena ja 24/7-palvelun tarjoajana. Yleinen turvallisuuden tunteen kokemus lisää osaltaan maakunnan asukkaiden hyvinvointia ja toimii myös maakuntien vetovoimatekijänä.

”Erityisesti Pohjois-Karjalassa on haastavaa turvata pelastustoimen ja ensihoidon lähipalvelut nykyisellä rahoitustasolla. Pelastuslaitoksilla on kuitenkin vahva rooli alueellisessa varautumisessa ja olemme luotettava ja uusille yhteistyöavauksille avoin kumppani,” Viitaniemi tiivistää.

Asukkaat arvostavat ja luottavat pelastuslaitosten toimintaa, mikä on todella hyvä asia.

”Pelastustoimella on aina ollut vahva rooli varautumisessa. Hyvinvointialueiden kautta pelastustoimi tiivistää entisestään yhteistyötä sosiaali- ja terveystoimen kanssa yhteisessä varautumisessa. Pohjois-Karjalassa varautumistyötä on tehty esimerkillisesti”, summaa pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka.

Teksti ja kuva: Mari Voutilainen, viestintäpäällikkö Itä-Suomen pelastuslaitokset

Lue lisää