Toimintavalmiutta on kehitetty useilla eri toimenpiteillä, mutta esimerkiksi Konalan alueella kärkiyksikön käyttöönotto on parantanut toimintavalmiutta merkittävästi. Kuva on keskuspelastusasemalta Kalliosta.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkastellut Helsingin alueen pelastustoimen toimintavalmiuden kehittymistä asetetun päävelvoitteen mukaisesti. Päävelvoite on jaettu neljään osaan, joista kullakin on oma määräaikansa. Ensimmäisen osan määräaika oli vuoden 2022 loppuun mennessä. Päävelvoitteessa määritellyistä riskiruuduista 25 prosentissa toimintavalmius oli korjattava hyväksyttävälle tasolle määräaikaan mennessä. Tehdyn tarkastelun perusteella päävelvoitteen ensimmäinen osa on toteutunut vaaditusti, eikä aluehallintovirasto tuomitse uhkasakon ensimmäistä osaa maksettavaksi.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi 18.1.2016 Helsingin kaupungille määräyksen korjata pelastustoimen toimintavalmiusaikojen huomattavat puutteet lain mukaiselle vähimmäistasolle. Helsingin kaupunki ei noudattanut annettua korjausmääräystä, joten aluehallintovirasto tehosti määräystä uhkasakolla. Päävelvoite ja uhkasakko asetettiin 29.4.2019.
Aluehallintovirasto teki päävelvoitteen ensimmäisen osan toteutumisen tarkastelun vuoden 2023 tilastoilla vuoden 2024 alussa. Vertailukohtana käytettiin alkuperäisen korjausmääräyksen kohteena olleita vuoden 2017 tiedoilla määriteltyjä ongelmaruutuja. Korjausmääräyksessä keskityttiin niin sanottuihin ongelmaruutuihin, joissa toimintavalmiudelle asetetut minimivaatimukset eivät olleet täyttyneet neljänä peräkkäisenä vuotena. Näissä riskiruuduissa toimintavalmiuspuutteet ovat olleet pitkäaikaisia ja merkittäviä. Riskiruudulla tarkoitetaan 1 km x 1 km kokoista aluetta.
Helsingin alueen pelastustoimessa on ollut huomattavia puutteita siinä, miten nopeasti ensimmäinen yksikkö ehtii onnettomuuspaikalle. Helsinki on tiivistä kaupunkiympäristöä. Iso osa on sellaista aluetta, jossa ensimmäisen yksikön pitäisi ehtiä tapahtumapaikalle kuudessa minuutissa vähintään puolessa tehtävistä.
Kärkiyksikkö parantanut, riskiruuduissa muutoksia
Päävelvoitteen kohteena oli yhteensä 75 ongelmaruutua, joissa puutteellinen toimintavalmius oli määrätty korjattavaksi. Aluehallintoviraston tarkastelun perusteella 32 ruutua, eli noin 43 prosenttia näistä riskiruuduista, eivät enää vuoden 2024 alussa täyttäneet ongelmaruudun määritelmää. Toimintavalmiutta on kehitetty useilla eri toimenpiteillä, mutta esimerkiksi Konalan alueella kärkiyksikön käyttöönotto on parantanut toimintavalmiutta merkittävästi. Lisäksi osa riskiruuduista on pudonnut alempaan riskiluokkaan, eikä niihin kohdistu enää samat vaatimukset kuin vuonna 2017. Tarkastelun perusteella päävelvoitteen kohteena olevista riskiruuduista 43 täyttää edelleen ongelmaruudun määritelmän.
”Toimintavalmiuden kehittäminen on kuitenkin pitkäjänteistä tekemistä, ja sitä Helsinki parhaillaan jatkaa.”
”Helsinki ja muu pääkaupunkiseutu on tiheästi asuttua ja kehittyvää kaupunkiseutua, jossa esiintyy valtakunnallisesti eniten puutteita pelastustoimen toimintavalmiusajoissa. Aluehallintovirasto on valvovana viranomaisena määrännyt merkittäviä puutteita korjattavaksi myös muilla vastaavilla alueilla. Ongelmat tulevat ilmi myös hyvinvointialueiden pelastustoimea koskevista asiantuntija-arvioistamme. Helsingissä toimintavalmiutta on kehitetty päävelvoitteen asettamisen jälkeen määrätietoisesti ja myönteinen kehitys näkyy nyt tehdyssä tarkastelussa. Toimintavalmiuden kehittäminen on kuitenkin pitkäjänteistä tekemistä, ja sitä Helsinki parhaillaan jatkaa. Aluehallintovirasto käy pelastuslaitoksen kanssa vuoropuhelua ja toimintavalmiuden kehittämisestä on yhteinen tilannekuva”, sanoo pelastusylitarkastaja Eero Nyman Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.
Päävelvoitteen toisen osan tarkastelu alkuvuodesta 2025
”Asetetun päävelvoitteen toisen osan määräaika täyttyi vuoden 2023 lopussa ja sen osalta tarkastelu tehdään vuoden 2025 alussa. Näissä tarkasteluissa keskitytään alkuperäisessä määräyksessä määriteltyihin riskiruutuihin, mutta toimintavalmiuden kehittämistä tehdään samaan aikaan myös muilla alueille, koska Helsingin alue kehittyy ja muuttuu jatkuvasti. Toimintavalmiuden kehittäminen edellyttää, että alue ennakoi tulevaa palvelutarvetta eikä päästä uusia huomattavia puutteita syntymään”, kertoo Nyman.
Aluehallintoviraston päätöksissä ei oteta kantaa siihen, millä toimenpiteillä alue saattaa toimintavalmiuden lain edellyttämälle tasolle. Järjestämisvastuussa oleva alue päättää itse korjaustoimenpiteistä sekä niiden järjestyksestä ja aikataulusta. Alueen velvollisuutena on päättää korjaustoimenpiteistä niin, että valituksi tulee vaikuttavuudeltaan ja kustannuksiltaan paras vaihtoehto.
Aluehallintovirasto valvoo hyvinvointialueiden pelastustoimea sekä pelastustoimen palvelujen saatavuutta ja tasoa toimialueellaan. Tavoitteena on varmistaa, että pelastustoimen palvelutaso vastaa pelastuslain mukaisesti paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Jos valvonnassa havaitaan huomattavia puutteita tai epäkohtia, aluehallintovirasto voi antaa hyvinvointialueelle määräyksen korjata palvelut lain edellyttämälle tasolle.
Lähde: Aluehallintovirasto
Arkistokuva: Kimmo Kaisto
Lisätietoa: Aluehallintoviraston asiantuntija-arvio: pelastustoimen palvelut Helsingin alueella 2022 (avi.fi)
Aiheesta aiemmin pelastustieto.fi:ssä.
