Pelastuslaitokset 5.11.2019

Varsinais-Suomen pelastuslaitos juhli 150-vuotista taivaltaan – historiassa kuuluisia jääkiekkoilijoita ja presidentti

Turun VPK:n puhallinorkesterin sävelet avasivat Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen 150-vuotisjuhlagaalan.

Turun VPK:n puhallinorkesterin sävelet avasivat Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen 150-vuotisjuhlagaalan.

Turun VPK:n puhallinorkesterin sävelet saattoivat lippukulkueen Turun keskuspaloaseman saliin sisään ja avasivat samalla Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen 150-vuotisjuhlagaalan perjantaina, marraskuun ensimmäisenä päivänä.

Varsinais-Suomen pelastuslaitos on Helsingin jälkeen Suomen vanhin palolaitos. Se perustettiin alun perin Turun palolaitoksena ja syntyi kunnallisten sääntöjen muuttumisen seurauksena vuonna 1869, ei siis ihan heti Turun kohtalokkaan vuoden 1827 suurpalon jälkeen. Sen jälkeen syntyi Turun VPK vuonna 1838.

Turun keskuspaloaseman rakentaminen vuonna 1916 oli aikansa ihme. Silloin oli pulaa sekä työvoimasta että rakennusmateriaaleista.

”Ensimmäiset Turun paloautot olivat hevosvetoiset rattaat. Varusteina olivat hatarat puutikkaat ja käsiruiskut, mutta hyvä paikallistuntemus”, Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunnan puheenjohtaja Seppo Koski kertoo.

Mauno Koivistokin palokuntalaisena

Turkuun saatiin ensimmäiset paloautot 1900-luvulla.

”Fiat-merkkisen paloauton haasteena oli huono jousitus. Jos sen kanssa selvisi hengissä sairaalaan asti, ei ollut mitään hätää”, Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet hymyilee.

Hän tuntee Varsinais-Suomen pelastustoimen erinomaisesti, sillä on kirjoittanut sen historian. Kostet kertoi keskuspaloasemalla olleen palomiehiä, joista tuli myöhemmin kuuluisia jääkiekkoilijoita. Eräästä palolaitoksen pihalla harjoitelleesta tuli presidentti. Mauno Koivisto nimittäin liittyi talvisodan aikana vapaaehtoisena kotirintaman sammutusjoukkoihin.

Gaalayleisöä.

”Historian suurin koettelemus meille olivat toisen maailmansodan vuodet. Turun pommitukset olivat tuhoisat. Toinen iso tapahtuma oli Estonian uppoaminen, jonka pelastustöihin henkilökuntaamme oli paljon sidottu”, Seppo Koski kertoo.

”Varsinais-Suomi edelläkävijä”

Paikalle oli saapunut oman väen lisäksi arvovaltaisia vieraita ministeristä kaupungin- ja kunnanjohtajiin. Juhlapuheessaan sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) kiitti vuolain sanoin syntymäpäiväsankareita hyvästä työstä.

Maria Ohisalon mielestä palopelastaja on parempi ja tasa-arvoisempi ammattinimitys kuin palomies.

”Varsinais-Suomen pelastuslaitos on ennakkoluulottomasti kehittänyt toimintaansa ja voi toimia suunnannäyttäjänä muulle Suomelle. Etenkin viranomaisyhteistyön suhteen se on ollut edelläkävijä ja on yksi Suomen kansainvälisimmistä pelastuslaitoksista. Viestintää on kehitetty muun muassa somessa. Tarvitsemme ihmiskasvoisia viranomaisia, jotta ihmisten luottamus säilyy”, Ohisalo totesi.

Toiveissa uusi paloasema

Turun kaupunginjohtaja Minna Arve toi juhlaan kaupungin tervehdyksen. Moni toivoi, että se olisi ollut lupaus uuden paloaseman rakentamisesta, sillä nykyinen on jo 103 vuotta vanha. Sen sijaan Arve kiitti pelastustoimea hyvästä työstä ja kuunteli mielenkiinnolla Ohisalon puhetta.

”Sisäministeri on tutustunut tänään Turussa pelastuslaitokseen ja toivon todella, että ministeriössä mietitään hyvin, miten pelastustoimen järjestäminen tapahtuu maakuntauudistuksessa”, Arve totesi.

Turkuun saatiin ensimmäiset paloautot 1900-luvulla.

Osa onkin ollut huolissaan maakuntauudistuksesta. Jos esimerkiksi terveystoimi ylittäisi menonsa, joutuisiko pelastuspuoli niiden maksajaksi?

”Se ei ole perusteeton huoli. Pelastustoimi rinnastettaisiin uudistuksessa samanarvoisena sosiaali- ja terveystoimen kanssa”, sisäministeri Ohisalo toteaa.

Sisäministeriössä on käynnistymässä pelastustoimen järjestämistä, organisointia ja rahoitusta koskevat valmistelutyöt.

Teksti ja kuvat: Sari Järvinen