Ensihoidon kesäduuniblues

Ensihoitokentältä on karsittu väkeä ja valmiutta. Myös kesätyöpaikat ovat vähentyneet. Kamppailu jäljelle jääneistä sijaispaikoista on kovaa ja surullistakin. Pelastustieto selvitti asian

Ensihoidossa ovat nyt karut ajat. Säästöjä kaivetaan jokaisesta nurkasta ja hallituksen raippa viuhuu. YT-neuvottelut, irtisanomiset, lomautukset ja valmiuden vähentämiset seuraavat toisiaan. Ensihoitajia joutuu jopa työttömäksi, osa joutuu tekemään edullisempaa työkuvaa. Ambulanssit saattavat olla ”ei hälytettävissä”, sillä sijaisia ei palkata puutteisiin. Kouluja painostetaan lisäämään opiskelijapaikkojaan ja ensihoitajia valmistuu tasaiseen tahtiin.
Myös ensihoidon sijaisuuksien haussa ja rekrytoinnissa puhaltavat uudet tuulet, kun kesäksi tarvitaan sijaistyövoimaa. Lomakausi alkaa toukokuussa, mutta sijaisten rekrytointi on hilautunut yhä aiemmaksi. Eräällä alueella tämän kesän sijaisrekrytointi aloitettiin jo marraskuussa. Tilanne haastaa niin rekrytointiprosessit kuin kesätöitä hakevat ensihoitajatkin.

Valtakunnallinen selvitys

Pelastustieto selvitti, miten ensihoidon kesärekrytointia järjestettiin Suomessa. Valtakunnallinen ensihoidon kesärekryprosessi -kysely lähetettiin 40 organisaation rekrytoinnista vastaavalle henkilölle. Vastaajaa pyydettiin kertomaan anonyymisti, minkälaisia kesäsijaisten rekrytointiprosesseja oli tehty. Vastauksia kertyi 20 kappaletta ja niitä tuli jokaiselta yhteistyöalueelta (YTA). Ahvenanmaa sisällytettiin Länsi-Suomen YTA:an.
Eniten vastauksia saapui Etelä-Suomen YTA:sta (55%), johon kuuluvat Etelä-Karjala, Helsinki/HUS, Itä-Uusimaa, Keski-Uusimaa, Kymenlaakso, Länsi-Uusimaa, Päijät-Häme sekä Vantaa ja Kerava.
Vastaajista 65% työskenteli julkisessa sotessa, 30% julkisella pelastuslaitoksella ja 5% yksityisellä sektorilla. Yhtä lukuun ottamatta kaikki vastaajat kertoivat organisaatioissaan järjestetyn rekrytoinnin.

Näin rekryt tehtiin

Liki kolme neljäsosaa (72%) vastaajista kertoi organisaationsa tehneen hakijoille yksilöhaastatteluja, ja yli puolet vastaajista (61%) kertoi hyödyntäneensä kuntrarekry-hakemuksen arviota. Ryhmähaastatteluita tehtiin kolmessa (17%) organisaatiossa. Kuntotestaus ja simulaatio ilmoitettiin tehdyksi kahdessa (11%) organisaatiossa. Yksittäisiksi rekryprosessin osiksi jäivät skills-testaus, tarkentavat keskustelut, forms-pohjainen tietotesti, case-tehtävä ryhmässä ja Talent Adore -hakemus.
Monet organisaatiot kehottivat hakijoita panostamaan hakemuksiin, jotta ne erottuisivat joukosta. Selkeää ja johdonmukaista hakemusta arvostettiin, mutta huumorikin oli sallittua. Haastatteluissa kehotettiin olemaan rehellisiä itselleen ja organisaatiolle. Kun osaamisesta ja mahdollisista puutteista tiedetään, on helpompi järjestää kohdennettua koulutusta. Muutamat vastaajat arvioivatkin, että hakijoiden haastattelussa esiin tuoma asenne oli kantanut hedelmää. Eräässä vastauksessa hakijaa evästettiinkin seuraavasti: ”Ole oma itsesi ja hyvä asenne ratkaisee paljon”.

Paljon hakemuksia, vähän paikkoja

Puolet vastaajista kertoi organisaationsa saaneen 101-150 hakemusta, ja reiluun viidesosaan organisaatioista (22%) tuli 151-200 hakemusta. Kolme vastaajaa (17%) kertoi hakemuksia tulleen 51-100 kappaletta. Yksi organisaatio vastaanotti hurjat 251-300 hakemusta, ja niin ikään yhteen organisaatioon tuli 0-25 hakemusta.
Hakijoita oli huomattavasti enemmän kuin heille tarjolla olleita työpaikkoja. Suurimmalla osalla (80%) organisaatioista oli tarjolla maksimissaan 40 työpaikkaa kesän ajaksi. Vain kahdessa organisaatiossa (10%) oli tarjolla enemmän paikkoja, toisessa 61-70 kesäsijaista ja toisessa 71-80 sijaistyöpaikkaa.

Osa perui tulonsa

Organisaatioissa oltiin positiivisesti yllättyneitä hakemusten määrästä. Harmaita hiuksia aiheutti, kun osa kesätöihin valituista perui tulonsa.
”Ympäri Suomen tullut suuri hakijamäärä yllätti. Iso osa hakijoista oli hakenut kaikille hyvinvointialueille töihin. Peruutuksia valinnan jälkeen tuli runsaasti, mutta varallakin oli useita hakijoita”, eräs vastaaja pohti.
Toinen vastaaja suositteli, että kun sijainen ottaa paikan vastaan, hänen tulisi myös sitoutua siihen.
”Kilpailu on kovaa ja haetaan moneen paikkaan. Aiheuttaa työnantajalle paljon ylimääräistä työtä, kun varapaikoilta nostetaan uusia. Peruminen ei myöskään anna hakijasta hyvää kuvaa.”
Muutamissa vastauksissa harmiteltiin, että nyt kun olisi laadukasta sijaistarjontaa, niin raha tuntuu olevan rajoittava tekijä. Samoin muutaman vastaajan mukaan tämän kesän rekrytoinnissa oli poikkeavan paljon erittäin kovan koulutuksen ja kokemuksen omaavia hakijoita. Enemmistö hakijoista oli opiskelijoita tai vastavalmistuneita.

Mitä hakijoissa arvostettiin?

Vastaajat valitsivat listalta viisi tärkeintä asiaa, mitkä paransivat hakijan mahdollisuuksia tulla valituksi kesäsijaiseksi. Hajonta oli suurta, mutta muutamat yksittäiset asiat erottuivat joukosta.
Useimmiten (85%) tärkeänä asiana mainittiin aikaisempi kokemus ensihoidosta. Toiseksi eniten (75%) mainintoja keräsi C1-ajokortti ja kolmanneksi eniten (55%) mainittiin voimassa oleva hoitotason lupa työskentelyalueelle. Neljänneksi tärkein (40%) asia oli työnantajalle entuudestaan tuttu hakija ja viidentenä (30%) mainittiin rekrytointitilaisuudessa suoriutuminen. Neljännes (25%) vastaajista ilmoitti suositusten olevan tärkeä asia.

Vinkkejä hakijoille

Vastaajat antoivat avoimessa kyselyssä vinkkejä työkokemuksen hankkimiseen.
”Keikkaile ensihoidossa ja sairaalassa”, kertoo yksi vastaaja. ”Jos opintojen alussa ei vielä pääse ensihoitoon, kannattaa kokemusta kartuttaa sairaalan sisällä ja kotihoidossa”, rohkaisee toinen vastaaja.
Useat vastaajat mainitsivat aktiivisuuden harjoitteluissa.
”Ole harjoitteluissa aktiivinen, jotta työnantajalle jää sinusta hyvä mielikuva.”
 ”Jos harjoittelu menee hyvin, pyydä rohkeasti harjoittelun ohjaajaa suosittelijaksi.”

Rekrytoinnit voivat muuttua

Erään vastaajan mukaan myös KEJO-kenttäjohtojärjestelmän käyttöönotto on tuonut ongelmia, sillä järjestelmä ei mahdollista opiskelijasijaisten käyttöä, jos aiempaa tutkintoa ja SOTE-korttia ei ole. Monet vastaajat arvelivat, että rekrytointiprosessit ovat muuttumassa.
”Tulevaisuudessa rekrytointiprosessit varmasti monipuolistuvat ja erinäköiset testaukset tulee lisääntymään.”
Simulaatiot, toiminnalliset haastattelut ja lihaskuntotestit nostettiin esille avoimissa vastauksissa. Testaus voi kuitenkin käydä kalliiksi ja raskaaksi, mutta se mahdollistaa laadukkaiden hakijoiden seulonnan.

Rekrytointipainia

Monet organisaatiot painivat alueiden välisen kilpailun ja jatkuvasti aikaistuvien rekrytointien kanssa.
”Hakemuksia tulee paljon ja valinnat tehdään aikaisin.”
”On vaikea kartoittaa tammikuussa, kuinka paljon kesällä tarvitaan työvoimaa”.
Sosiaalisen median ja muiden verkostoitumisien arveltiin saavan enemmän roolia rekrytoinnissa. Hakijamäärät lisääntyvät jatkossa ja kesäajasta tullaan selviämään helposti, mutta talven ja kevään lomiin voi olla hankala saada tekijöitä, kun opiskelijat palaavat koulunpenkille.

Uhkaa ja mahdollisuutta

Muutama vastaaja mainitsee hakijamäärän lisääntymisen olevan hyväksi, tällöin työnantajan on helpompi valita hyviä hakijoita. Muutaman vastaajan mielestä asiassa näyttäytyy myös mörkö, ensihoitajia saatetaan kouluttaa liikaa. Kun ensihoitajat eivät työllistykään ammattiinsa, he voivat lähteä alalta. Erään vastaajan huolena on, että nykyisessä hyvässä hakijatilanne työnantajat saattavat unohtaa vetovoimansa ylläpitämisen.
Muutama vastaaja mainitsee, että kenttäjohtajien kesälomat voivat helposti unohtua työnantajaystävällisiin ensihoitajien hakijamääriin.
”Kenttäjohtoyksiköiden osalta tarvittaisiin riittävä ”pooli” sijaisia, jotta pätevää työntekijää on saatavilla myös lomakaudella.”

Mikä on supistusten hinta?

Rekrytointiprosessit keräävät hakijaoista kerman päältä ja osa jää väkisinkin vaille töitä. Odotettavissa saattaa olla nälkäpelin tyyppinen lopputulos, jossa vain viekkaimmat ja parhaimmat hakemukset sekä tutuimmat naamat saavat paikan ambulanssista. Toivottavasti ensihoidon tila ei pakota koulutettuja ihmisiä vaihtamaan alaa, kun unelma-ammattiinsa ei pääsekään. Miltä näyttää ensihoito 2030 luvulla?

Rekrytointia Etelä-Karjalassa

Etelä-Karjalan hyvinvointialueella (EKHVA) kesäsijaisten rekrytointiprosessi uusittiin kesälle 2025. Uudistuksella haluttiin kitkeä suunnittelemattomuutta, ”naamalla pääsee” -huutelua ja luoda läpinäkyvyyttä rekrytointiin. Uudistustyössä oli mukana henkilöstöstä koottu tiimi.
Kuntarekryn perusteella karsittiin ensimmäiset hakijat ja rekrypäiville eteni 60 hakijaa. Rekrypäivillä hakijat osallistuivat ryhmähaastatteluihin, 15-kytkentäisen ekg-rekisteröinnin ja paineluelvytyksen skills-testaukseen sekä simulaatioharjoitteeseen. Arviointikriteereinä olivat tekniset ja ei tekniset taidot.
Hakijat saivat pisteitä testiosioista, työkokemuksesta, hoitoluvista sekä opintotasosta. Pisteytyksen jälkeen 30 hakijalle tarjottiin kesätöitä. Prosessissa ilmeni paljon kehitettävää, mutta se nähtiin oikeansuuntaisena askeleena tulevaisuuden rekrytoinneissa.

Teksti Dimitri Lisitsyn
Piirros Helmi Partanen

Katso tästä kyselyyn liittyvät taulukot!