Pelastustoimen etääntymisestä kunnista kannetaan huolta. Palokunta on lähellä ihmisten arkea myös maakuntahallinnossa.
Pelastustoimen kuntayhteistyön pelätään katkeavan maakuntahallinnossa. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina totesi Kuopiossa Pelastusopiston ja Aluehallintoviraston ITÄ2017 -valmiusharjoituksen seminaarissa, että maakuntien turvallisuusviranomaiset voivat etääntyä kunnista tavalla, joka vaarantaa pelastustoimen kuntayhteistyön.
”Tämä merkitsisi hyvin suurella todennäköisyydellä turvallisuustyön vaikuttavuuden heikkenemistä, mikä heijastuisi kielteisellä tavalla paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen, Reina totesi.
Hän painotti tiiviin yhteistyön varmistamista jatkossa.
”Vain kuntia kuuleva pelastustoimi on riittävän vahva lunastaakseen ne odotukset, joita yhteiskunta toimialalle on asettanut, Timo Reina korosti.
Kuntaliitossa pelastustoimen järjestämislain ja pelastuslain lakiluonnosten yksityiskohdat ovat herättäneet huolen siitä, tunnistetaanko pelastuslaitosten kunnille tuottama koko palvelukokonaisuus ja yhtyistyön laajuus.
”Myös maakuntauudistuksen jälkeen kunnallisessa päätöksenteossa tehdään toistuvasti päätöksiä ja valintoja, joilla tuotetaan turvallisuutta. Kuntaliitto on esittänyt pelastustoimen säädöksiin lisättäväksi velvoitteen, nykyjärjestelmää vastaavalla tavalla, kuulla kuntia pelastustoimen palvelutasosta päätettäessä”
Keskinäisriippuvaisuutta ei saa unohtaa
Vaikka kunnat eivät enää maakuntaan siirrettävien tehtävien osalta vastaa toiminnan jatkuvuudesta, ovat kunnat monissa kohdin erittäin tärkeä yhteistoimintakumppaneita maakunnille.
”Kunta vastaa merkittävästä osasta perusinfrastruktuuria, jonka varassa maakuntien palveluita käytännössä toteutetaan. Kuntien ja maakuntien välillä vallitsee merkittävä keskinäisriippuvuus, jonka vuoksi on tärkeää, että myös jatkossa saadaan varmistettua tiivis yhteistoiminta varautumisen toiminnoissa, eri turvallisuustilanteita silmällä pitäen”, Timo Reina huomautti.
”Maakuntauudistuksen alueellista varautumista määrittävässä lainsäädäntötyössä kunnat on kuvattu yhtenä toimijana maakunnan yhteisen varautumiseen toimijajoukossa. Tällä linjauksella ei kuitenkaan varmisteta maakunnallisen pelastustoimen tukea kuntien valmiussuunnittelulle.”
Kuntien kannalta tärkeää on hänen mielestään varmistaa, että kiinteä yhteistyö pelastustoimen kanssa jatkuu mahdollisimman häiriöttä yli murroskauden ja siitä eteenpäin.
”Tämän yhteistyön merkitys on eduskunnan käsittelyssä olevassa pelastustoimen järjestämislakiluonnoksessa jäänyt huomioimatta todennäköisesti sen vuoksi, että luonnoksessa ei ole lainkaan arvioitu esityksen kuntavaikutuksia.”
”Vastaavalla tavalla, kun kunta tarvitsee turvallisuussuunnittelussa turvallisuusviranomaisen tuottamia tietoja, tarvitsevat turvallisuusviranomaiset kuntien tietoja turvallisuusympäristön muutoksia seuratessaan sekä ennakoidessaan tarvittavia toimenpiteitä”, Timo Reina sanoi.
Pelastuspäällikkönä marraskuun alussa Pirkanmaan pelastuslaitoksella aloittanut Teemu-Taavetti Toivonen korostaa pelastuslaitoksen yhteyttä kuntiin myös maakuntahallinnossa. Samalla tavalla kuin nyt pelastuslaitosten pitää olla kiinteästi mukana paikallisessa arjessa ja silloin yhteistyö kuntien kanssa on erittäin tärkeää.
Teemu-Taavetti Toivosen ajatuksia lisää seuraavassa Pelastustiedossa, joka ilmestyy 7. joulukuuta.
Lähde: Kuntaliitto, teksti: Esa Aalto, kuva: Kimmo Kaisto
