Harjoitus ja koulutus 8.11.2023

Saariselällä järjestettiin pelastuspalveluseminaari jo 31. kerran

Saariselän Pelastuspalveluseminaarissa harjoiteltiin talvisissa olosuhteissa. Paikalla oli auttajia laaja organisaatioiden kattaus.

Saariselän Pelastuspalveluseminaarissa harjoiteltiin talvisissa olosuhteissa. Paikalla oli auttajia laaja organisaatioiden kattaus.

Saariselällä järjestettiin perinteinen pelastuspalveluseminaari (PEPA) 24-26.10.2023. PEPA-seminaarilla on pitkä historia vuodesta 1988 alkaen. Viime lokakuussa järjestetty tapahtuma onkin jo 31 kertaa. Lapin hyvinvointialueen (Lapha) kenttäjohtaja Tuukka Luttunen oli suunnittelemassa seminaaria.
”Itse olen ollut muutama vuosi sitten Pyhällä suunnitteluseminaarissa, kun tapahtuman jatko oli katkolla. Jatkumo vaarantui, kun järjestelytoimikunnan jäseniä eläköityi”, toteaa Luttunen.

Seminaari järjestettiin yhteistyössä Lapin aluehallintoviraston, Lapin hyvinvointialueen, Lapin poliisilaitoksen, Lapin rajavartioston, Jääkäriprikaatin, SPR:n Lapin piirin/Vapepan, sekä OK-opintokeskuksen kanssa. Osallistujia oli tällä kertaa noin 120.

Lainsäädäntöä, vastuuta ja kemikaaleja

Luennot olivat Luttusen mukaan tänä vuonna ylemmän tason asiaa keskittyen eri toimijoiden ajankohtaisiin asioihin. Hän mainitsee esimerkkinä Sisäministeriön pelastusosaston yksikön johtajan Pasi Ryynäsen luennon yleisjohtamisesta.
”Ryynänen kertaili eri toimijoiden yleisjohtamisen valtuuksia ja otti esille ensihoidon tehtävien epämääräiset oikeudet sekä lakiin ja asetuksiin kirjaamattomat asiat. Yleisellä tasolla hän kuvaili, kuinka toimintaoikeuksia ei voi lisätä samalla tehtävällä lisäämällä viranomaisten määrää”, Luttunen sanoo.

Esimerkiksi jos ensihoitoyksikkö menee 7-alkuiselle terveystoimen tehtävälle ja toteaa, että ei pääse sisälle asuntoon potilaan tilan vuoksi, niin pelastuslaitoksella ei ole oikeutta murtautua asuntoon pelastuslain puitteissa. Pelastustoimi toimii saman lain puitteissa, missä ensihoitokin toimii omalla tehtävällään. Ensihoitoa tietysti tuetaan tarvittaessa, kun kalustoakin löytyy paremmin murtamiseen, mutta vastuu säilyy ensihoidolla. Tähän lain kohtaan olisi Ryynäsen mukaan STM:n syytä valmistella selvennyksiä ja kirjauksia.

Seminaarin päätösesityksenä oli Porin prikaatin kapteeni Mikko Penttilän luento CBRNE-toiminnasta. Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Joni Henttu puolestaan johdatteli, että tulevien seminaarien teemoja ovat suuretsintä ja CBRNE.

Ulkona harjoituksessa potilaat suojattiin kylmältä, kuten oikeassakin onnettomuudessa.

Kenttäharjoitus osana seminaaria

PEPA – seminaarissa on perinteisesti järjestetty aina kenttäharjoitus tai vähintään harjoittelua ulkona. Tänä vuonna oli kuusi työpajaa. Aluksi perustettiin kolme rastia, joilla harjoiteltiin ja hahmoteltiin näytöstä. Työpajoihin sisältyi hypotermian hoitoa, verenvuodon tyrehdytystä ja sosiaalitoimen roolitusta ja koordinointia.
Luttunen toimi vastuullisena vetäjänä ensihoitoa koskettavassa ”Liikenneonnettomuus / Henkinen tuki” -työpajassa.
”Itse näytöksessä testattiin ja esitettiin Meri-Lapissa käytössä olevan hoitopaikan perustamismallia. Eli normaalisti telttakalusto on Keminmaan paloasemalla ja hoitopaikan hoitovälineistö Erikoistilanne (ERTI)-yksikössä Kemin ensihoitoasemalla. Nyt liikkeellä oltiin omalla puolitetulla kalustolla, jotta Meri-Lapissa ei aiheudu harmia, jos oikea tilanne tapahtuukin”, kertoo Luttunen.

2023 – PEPA31 – seminaarin työpajat

  • Vapepa-keskus – perustaminen
  • Evakuointi, ensihuolto
  • Hätämuonitus
  • Etsintä
  • Liikenneonnettomuus / Henkinen tuki
  • Tilanteen aikainen tiedotus
Pelastuspalveluseminaarissa testattiin Meri-Lapissa käytössä oleva telttaa ja hoitopaikan perustamista.

Näytöksessä pikkubussin ja henkilöauton nokkakolari

Tavoitteena oli testata, miten harjaantunut joukko selviää tehtävästä perustaa hoitopaikka yhdellä teltalla, ja siirtää viisi vakavasti loukkaantunutta potilasta kokoamispaikalta suojaan.
”Tilanne oli rakennettu siten, että aluksi kohteessa oli kaksi ensihoitoyksikköä ja kaksi vapaaehtoista ea-päivystäjää, jotka olivat sattuneet paikalle ohikulkevan auton kyydissä. Harjoituksessa osoitettiin, että noin 10 minuutissa autojen pysähtymisestä hoitopaikka oli toimintakunnossa ja lämmöt päällä sekä ensimmäinen potilas sisällä. Toimintamalli herätti paljon huomiota ja hyvin johdettua ja organisoitua toimintaa kehuttiin muun muassa vaikuttavan näköiseksi”, Luttunen sanoo.

Sosiaalitoimi esitteli, miten sosiaalipäivystäjän koordinaatio toimii harjoituksen kaltaisessa liikenneonnettomuus tilanteessa. Sosiaalitoimelle tuli kahdeksan vihreää potilasta, joilla ei ollut näkyviä vammoja. Toimintaa tuki vapaaehtoisista koostuva kahden hengen henkisen tuen partio.
”Harvaan asutuilla seuduilla vapaaehtoisillakin on merkitystä. Esimerkiksi potilaiden siirtäminen hankalissa olosuhteissa on paljon resursseja vaativaa ja muun liikenteen varoittamistarvekin on usein todellisuutta”, lisää Luttunen.

Haasteita ja onnistumisia vetäjän roolissa

Harjoitteiden tavoitteena oli viranomaisten ja vapaaehtoisten yhteinen tekeminen, joka toimi Luttusen mukaansa hyvin. Myös vapaaehtoisilta saatu palaute oli hyvinkin positiivista. Haastavinta oli sosiaalitoimen liittäminen näytökseen. Tilanteen alkuvaiheessa sosiaalitoimi ei ole yleensä paikalla, myös vähäinen tieto sosiaalitoiminnan organisoitumisesta toi haastetta suunnitteluun.
”Oli kuitenkin oikein mukavaa nähdä yhteistyön onnistuminen kokonaisuutena ja hyvänhenkistä ja ammattimaista tekemistä muutenkin. Harvemmin ensihoito saa näin paljon kehuja”, naurahtaa Luttunen.

Lapissa on aina vaara hypotermialle

Hypotermia lisää kuolleisuutta vammapotilaissa merkittävästi. Laphan lounaisen alueen jokaisessa ensihoitoyksikössä on käytössä CVN Arctic Pallas Hypotermia Bag -väline päivittäistilanteita varten. Luttusen mukaan tuotetta käytetään potilaiden suojaamiseen esimerkiksi pakkasjaksoilla, mutta myös tarvittaessa kantamiseen ja siirtämiseen. Meri-Lapin suuronnettomuuskalustosta löytyy kymmeniä Pallaksia suuronnetomuustilanteita varten.
”Toimintamalli varmasti edesauttaisi vammapotilaan selviämistä, jos resurssit ovat niukat. Nyt vain koko Lapin hoitopaikkakalustoa tulisi päivittää ja harjoitella. Tästä harjoituksesta Lapin hyvinvointialueen valmiussuunnittelu ottaa koppia”, pohtii Luttunen.

Viranomaiset ja vapaaehtoiset yhdessä.

Lapin henki osana seminaaria

Tapahtuma tuo vuodesta toiseen viranomaiset ja vapaaehtoiset yhteen. Ensi vuonna tapahtumassa näkyy varmasti myös VAPEPAn 60-vuotisjuhlavuosi.
”Seminaarissa on aistittavissa Lapin henkeä. Lapsissa ymmärretään, että kukaan viranomainen ei pärjää yksin ja vapaaehtoisia on syytä arvostaa. Mielestäni tapahtuma kannattaa kaikkien kokea”, kuvailee Luttunen.
Seuraava PEPA -seminaari järjestetään 2024 vuonna viikolla 43.

Teksti Dimitri Lisitsyn
Kuvat Pete Hietala

Lue lisää