Myös kiinteistöjen pelastusteihin liittyviä pelastusrikkomuksia on kirjattu jonkin verran. Pelastusrikkomusten osalta ei ole ollut täysin selvää, että pelastuslain noudattamista valvova viranomainen on pelastusviranomainen, ei poliisi.
Ennen pelastuslaitosten ilmoitusmenettelyjen kehittämishanketta pelastusrikkomuksesta ei ollut paljoakaan tietoa eikä kokemusta. Hankkeeseen liittyvä Maarit Salosen opinnäytetyö on ensimmäinen tutkimus aiheesta. Yleisin pelastusrikkomus vuosina 2018–2019 koski avotulenteon kieltoa. Myös esimerkiksi palotarkastusmääräysten noudattamatta jättäminen on pelastusrikkomus.
Salosen mukaan suurin syy pelastusrikkomuksen käytön vähäisyydessä on ollut pelastustoimen huono tuntemus pelastuslain määrittelemästä velvollisuudesta tehdä ilmoitus poliisille tapauksissa, joissa teko on pelastusviranomaisten puolesta määritelty tuottamukselliseksi.
”Joissakin pelastuslaitoksissa ei tunnistettu pelastusviranomaisen roolia pelastuslain noudattamista valvovana viranomaisena. Lisäksi pelastustoimessa ei ole aiemmin ollut selkeää valtakunnallista toimintamallia liittyen pelastuslain 41 §:n mukaiseen ilmoitusvelvollisuuteen. Osansa on myös sillä, että pelastusviranomaisten pitää ottaa kantaa vain teon vähäisyyteen ja tuottamuksellisuuteen tai tahallisuuteen. Myös poliisien prosessien ja lakien heikko tuntemus vaikuttaa osaltaan pelastusrikkomuksen vähäiseen käyttöön.”
Ilmoitusmenettely-hankkeessa kehitetty ilmoituslomake on käytössä 18 eri pelastuslaitoksella.
”Pelastuslaitosten tulisi yhteisesti sitoutua ilmoitusten käsittelyyn samalla tavalla valtakunnallisesti, koska yhtenäisellä viranomaismenettelyllä turvataan kansalaisten yhdenvertainen kohtelu. Paremmalla soveltamisella voidaan vähentää onnettomuuksia ja riskitilanteita.”
Salosen mukaan poliisiviranomaiselta saatava palaute voisi tukea pelastuslaitosten tehtäviä onnettomuuksien ennaltaehkäisemisessä, varautumisessa ja vahinkojen torjunnassa.
”Ennaltaehkäisevässä työssä olisi esimerkiksi perusteltua saada tietoa kaikkien rakennuspalojen ja rakennuspalovaarojen tutkinnasta. Paloriskikohteet olisivat helpommin tunnistettavissa. Tämä tukisi pelastuslaitosten työtä ja toimialan kehittämistä.”
Isännöitsijän kautta oli tehty pelastusrikkomusilmoituksia liittyen tavaroiden varastointiin rappukäytävissä, autotalleissa tai kellareissa ja pelastusteille pysäköinneistä.
”Isännöitsijöiden koulutus taloyhtiöiden pelastusrikkomusten tunnistamisesta nostaisi nykyistä selvemmin esille riskikohteita”, Maarit Salonen uskoo.
Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto
Lue lisää Pelastustiedosta 2/2021. Jutusta selviää myös, miksei yhtenäistä ilmoitusmenettelyä ole otettu käyttöön Uudellamaalla HIKLU-alueella.
Pelastuslaitosten ilmoitusmenettelyjen ja yhteistyöryhmien kehittämishankkeen loppuraportti.
Kehittämishankkeen sivusto materiaaleineen.
Maarit Salosen opinnäytetyö Pelastusrikkomuksen perusteet.
