Harjoittelua Lahden Eteläisen kehätien Patomäen tunnelissa. Kuva: Salla Virta/Phpela
Pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien yhteistyö on Päijät-Hämeessä Suomen sujuvinta, kertoo uusin Sopimusopalokuntabarometri.
”Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen alueella pelastuslaitos on aktiivisesti koko laitoksen olemassa olon ajan pyrkinyt yhdessä sopimuspalokuntien kanssa löytämään keinoja sopimuspalokuntatoiminnan kehittämiseksi ja toimintavalmiuden turvaamiseksi”, Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jari Hyvärinen sanoo.
Hänestä toimintaa on mahdollista rakentaa alueellisesti siten, että sopimuspalokuntakenttä pysyy edelleen elinvoimaisena ja toimintakykyisenä lähipalveluna kuntalaisille. Päijät-Hämeessä on muun muassa kokeiltu yksittäisen palokunnan hälytysvasteen nostamista, jotta se saa aiempaa useammin hälytyksiä. Hälytyksissä mukanaolo nostaa motivaatiota ja pitää taitoja yllä.
Päijät-Hämeen sopimuspalokunnat osallistuivat viime vuonna 1350 hälytystehtävään. Tämän lisäksi ne järjestivät opastusta ja neuvontaa, pitivät leirejä sekä järjestivät nuorisotoimintaa.
Päijät-Hämeessä pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien yhteistyö on kehittynyt tutkimuksen mukaan Suomen sujuvimmaksi. Alueellinen sopimuspalokuntien kehittämisverkosto tekeekin töitä sopimuspalokuntatoiminnan turvaamiseksi ja kehittämiseksi.
Sopimuspalokunnat kustannustehokas lähipalvelu
Suomen sopimuspalokuntien liiton Päijät-Hämeen alueosaston puheenjohtaja Janne Korhosen mukaan viimeaikaisten tutkimusten ja viestien ydin on ollut se, että sopimuspalokunnat ovat arvokkaita ja tärkeä osa pelastuslaitoksen resurssia. Sopimuspalokunnat toimivat kustannustehokkaasti lähipalveluna, jota ilman kansalaisten turvallisuus voisi kärsiä.
Päijät-Hämeessä toimii 21 sopimuspalokuntaa, joihin kuuluu yhteensä noin 600 hälytysosaston jäsentä. Hälytystehtäviä on Päijät-Hämeessä vuosittain noin 4200 (vuosi 2020), joista sopimuspalokuntien ensimmäisen ähdön palokunnat osallistuvat noin 1000 tehtävään ja toisen lähdön palokunnat noin 350 tehtävään vuodessa.
Korhonen on huolissaan sopimuspalokuntien toiminnasta niin Päijät-Hämeessä kuin koko Suomessa. Valtakunnalliset megatrendit, kuten ikä-, väestö- ja aluerakenteen muutos, vaikuttavat sopimuspalokuntiin. Tehtävien määrä kasvaa väestön ikääntyessä ja asuessa kotona pidempään, mutta toisaalta aktiivisia sopimuspalokuntalaisia on vaikeampi löytää.
”Harva-alueilla sopimuspalokuntalaisten rekrytoiminen voi olla haastavaa, ja nuorten muuttaessa opiskelemaan kasvukeskuksiin palokunnan henkilöstössä tapahtuu vaihtuvuutta”, aluepalopäällikkö Jani Aaltonen Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta kuvaa.
Valtakunnallisissa tutkimuksissa on tullut esiin myös sopimuspalokuntien sisäisiä ongelmia, kuten henkilöiden välisiä ristiriitoja. Myös yhteistyö pelastuslaitosten kanssa, resurssit sekä vaikeus sovittaa palokuntatoiminta yhteen muun elämän kanssa haastavat osan sopimuspalokuntien toimintaa.
Sote- ja pelastustoimen uudistus tuo muutoksia
Tuleva sote-uudistus muuttaa myös pelastustoimea. Uudistuksen toteutuessa pelastustoimen järjestäminen siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille. Sopimuspalokunnat nähdään uudistuksessa välttämättömänä ja tarpeellisena osana pelastustoimen järjestelmää.
Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen näkemyksen mukaan sopimuspalokuntatoiminta tulee jatkumaan mahdollisilla uusilla hyvinvointialueilla vähintään nykyisessä laajuudessaan.
”Toimintatapoja tullaan kehittämään ja toimintavalmiuden osalta erityisesti harvaan asutuilla alueilla tullaan yhdessä pohtimaan vaihtoehtoisia ratkaisuja”, pelastusjohtaja Jari Hyvärinen summaa.
Päijät-Hämeeseen perustettu sopimuspalokuntien kehittämisverkosto
Päijät-Hämeeseen on sisäministeriön kehittämisohjelman myötä perustettu sopimuspalokuntien kehittämisverkosto. Alueella pyritään avoimen yhteistyön kautta tukemaan sopimuspalokuntien kehittymistä ja henkilöstön riittävyyttä kaikkiin tehtäviin.
”Sopimuspalokuntien ja pelastuslaitoksen yhteistyö on kehittynyt hyvään suuntaan”, Janne Korhonen ja Päijät-Hämeen sopimuspalokuntien kehittämisverkoston jäsen, Padasjoen VPK:n puheenjohtaja Niko Ara sanovat.
Paikallinen kehittämisverkosto toimii osana sopimuspalokuntatoiminnan valtakunnallista kehittämisverkostoa ja edesauttaa kansallisten tavoitteiden toteuttamisessa. Paikallisen verkoston tärkein tehtävä on edistää sopimuspalokuntatoimintaa alueellaan kehittämällä ja turvaamalla sopimuspalokuntien toimintaedellytykset.
”Työryhmä on valinnut ensimmäisiksi kehityskärjiksi tunnettavuuden lisääminen tiedottamalla sekä uusien sammutustekniikoiden tunnistamisen ja käyttämisen”, aluepalopäällikkö Jani Aaltonen kertoo.
Elo-syyskuun aikana toteutetaan tunnettavuus- ja rekrytointikampanja yhdessä alueen sopimuspalokuntien kanssa. Talvella 2021-2022 Päijät-Hämeessä järjestetään koulutus uusista sammutustekniikoista. Koulutuksen tarkoituksena on mahdollistaa entistä monipuolisemmat toimintatavat ja taata, että jatkossakin sopimuspalokunnissa löytyy tehtävä jokaiselle sopimuspalokuntalaiselle.
Sopimuspalokuntien tunnettavuutta parannettava
”Sopimuspalokuntatoimintaa arvostetaan yleisesti ottaen Suomessa, mutta harva ymmärtää sopimuspalokuntatoiminnan merkityksen pelastustoimen kokonaisuudessa ja hälytystehtävien hoitamisessa”, Padasjoen VPK:ta johtava Niko Ara toteaa.
Sopimuspalokuntabarometrin mukaan sopimuspalokuntien roolin ymmärtämättömyys tulee monessa yhteydessä esiin. Päijät-Hämeessä ei ongelmaa juuri ole ja yhteistyön arvioidaan kaikkiaan toimivan hyvin.
Sopimuspalokuntien tulevaisuuskatsaus tuo esiin, mitä on edessä, jos toimintaa ei onnistuta tukemaan. Katsauksessa sopimuspalokuntien tulevaisuutta kolmen eri vaihtoehtoisen skenaarion kautta: sammuvassa skenaariossa sopimuspalokunnat ovat taantuneet, hiipuvassa ne taistelevat olemassaolostaan ja liekehtivässä skenaariossa ne voivat hyvin.
”Mikäli tekemämme työ alkaa kantaa hedelmää, päästään liekehtivien palokuntien skenaarioon, jossa palokuntatoiminnan tunnettuus ja brändi ovat hyvällä tasolla, ja sopimuspalokunnat kehittävät aktiivisesti toimintaansa alueellisiin tarpeisiin vastaten”, Korhonen ja Ara toteavat.
Tämä vaatii heidän mukaan järjestötoiminnan ammattimaistumista ja sopimuspalokuntien merkityksen tunnustamista osana pelastustoimen järjestelmää. Toimintaa tulee kehittää ja uudistaa vahvasti kansallisesti ja paikallisesti niin viranomaisten kuin poliittisten päättäjienkin keskuudessa.
Erikoistuminen voi sytyttää palokunnan liekin
Esimerkkinä sopimuspalokunnasta, jonka tulevaisuus näyttää hyvältä, on Lahden Villähteen VPK:n erikoistuminen jälkivahinkojen torjuntatyöhön. Villähteen VPK suorittaa normaalia sammutus- ja pelastustoimintaa palokuntasopimuksen mukaisesti, minkä lisäksi se tuottaa jälkivahinkojen torjuntaa (JVT).
Jälkivahinkojen torjunnalla tarkoitetaan nopeita toimenpiteitä, joilla estetään, rajataan tai pienennetään vahinkotapauksissa aiheutuvia vaurioita ja vahingon taloudellisia vaikutuksia sekä lyhentämään vahingosta aiheutuvaa keskeytysaikaa.
”Sopimuspalokunnan rooli JVT-ensitoimenpiteiden toteuttajana pelastustoiminnan ja varsinaisen saneeraustoiminnan välissä on luontainen ja tarkoituksenmukainen – sopimuspalokuntalaisilla on kyky ja taito käynnistää jälkivahinkojen torjuntatoimet onnettomuustilanteen aikana”, aluepalopäällikkö Jani Aaltonen sanoo.
Kun pelastustoiminnan johtamisessa huomioidaan onnettomuustilanteen aikainen jälkivahinkojen torjunta, voidaan estää lisävahinkojen syntyminen. Onnettomuustilanteen jälkeen välittömästi jatkuvalla jälkivahinkojen torjunnalla helpotetaan varsinaisten vahinkosaneeraustoimenpiteiden aloittamista. Samalla sopimuspalokunnan osaaminen kehittyy, ja se saa motivoivia, kiinnostavia tehtäviä hoitaakseen.
Lähde: Päijät-Hämeen pelastuslaitos
Kuvat: Juha Tanhua, Salla Virta
