
Rutolan VPK:n erikoisosaamisena on vaihtolava kappaletavaranosturilla ja sammutuslava sähköautojen sammutukseen. Rutola sijaitsee Etelä-Karjalassa kahden ison vesistön, Vuoksen ja Kymijoen vesistön välisellä vedenjakajakannaksella. Kuva: Rutolan VPK.
Rutola oli teollistunut maalaiskylä Etelä-Karjalassa Enso-Gutzeitin sahan ja uiton ansiosta. Juuri perustettu Rutolan VPK teki ensimmäisen palosuojelusopimuksen entisen Lappeen kunnan kanssa maaliskuussa 1950. Nyt 75 vuotta myöhemmin hälytysosaston vahvuus on 16, naisosaston 15, nuorten 11 ja varhaisnuorten 17. Lisäksi tukiosastossa on viitisen jäsentä.
”Keikkoja on noin 20–30 vuodessa, pääsääntöisesti vesihuoltoa. Joskus on ollut reilut 80 keikkaakin 110 mm -letkukontin ansiosta. Vastealueena on koko Etelä-Karjala”, kertovat palokunnan puheenjohtaja Juha Huttunen ja varapäällikkö Mauno Siren.
Kalustoon kuuluvat muun muassa sammutus- ja säiliöautot, öljyntorjuntakontti, moottorikelkka sekä ainoa pelastuslaitoksen hälytettävissä oleva traktori, neliveto-Valmet. Erikoisvahvuus on vaihtolava kappaletavaranosturilla ja sammutuslava sähköautojen sammutukseen yhteisomistuksessa Etelä-Savon pelastuslaitoksen kanssa.
Tallissa on myös museoauto Land Rover EK1972, vuosimallia 1960. Sitä käytetään turvallisuusviestinnässä TuVi-peräkärryn ohella.
Osaavat ja aktiiviset vetäjät
”Vahvuus ovat eri osastojen aktiiviset ja osaavat vetäjät, joiden rooli korostuu. Väkeä on kuitenkin liian vähän, ja pula C-kortillisista henkilöistä vain pahenee. Tulevaisuus ei kuitenkaan näytä huonommalta kuin mitä on viime vuosina ollutkin”, kaksikko sanoo.
Vahva teema on ollut ”Tehdään yhdessä palokunta, jossa kaikkien on hyvä olla.”
”Joissain asioissa kaivattaisiin lisää yhteistoimintaa ja avoimuutta pelastuslaitoksen kanssa. Teknisiin asioihin löytyy kyllä hyvin apuja ja vastauksia, mutta henkilöstöstä huolenpitoon ei eväitä helposti löydy.”
Palkittua nuorisotyötä
Rutolan VPK palkittiin aktiivisesta palokuntanuorisotyöstä kolmannella sijalla Palopäällystöpäivillä huhtikuussa. Nuoriso-osaston käyttöön on otettu SPEKin Kipinätyökalu ja Pikkukipinä, joiden avulla toimintaa on kehitetty.
”Myös selkeät pelisäännöt ja osaston hyvä me-henki on tarttunut jäseniin. Toiminnassamme on nyt hyvää pöhinää. Tällä on suuri vaikutus koko palokunnan yhteisöllisyyteen. Olen ylpeä nuoristamme!” nuorisoosaston johtaja Tiina Konsti iloitsee.
Kimmo Kaisto
Kirjoitus on julkaistu aiemmin VPK toimii -palstalla Pelastustiedossa 2/2025.