Sopimuspalokunnat 12.2.2019
Facebook (43)

Sopimuspalokunnat käyttävät omaa rahaa yli 10 miljoonaa euroa

Sopimuspalokunnat rahoittavat paljon omaa toimintaansa. Kuvassa Hyvinkään VPK harjoituksessa.

Sopimuspalokunnat rahoittavat paljon omaa toimintaansa. Kuvassa Hyvinkään VPK harjoituksessa.

Suomen Sopimuspalokuntien Liiton tekemän kyselyn mukaan sopimuspalokunnat käyttävät omaa rahaa noin 10,4 miljoonaa euroa vuodessa. Se on lähes sama kuin Palosuojelurahaston vuosittain jakama avustussumma.

Yhdistysten omalla rahalla hankitaan muun muassa pelastustoimessa välttämättä tarvittavia työkaluja ja kalustoja, suojavarusteita ja ajoneuvoja. Omaa rahaa käytetään myös paloasemien rakentamiseen ja kunnostamiseen.

Suomen Sopimuspalokuntien Liiton toiminnanjohtaja Isto Kujala korostaa, että kyselyn toteutustavasta johtuen lopputulos on arvio, joka kuitenkin selkeästi näyttää palokuntayhdistysten käyttämän oman rahan suuruusluokan.

”Halusimme tämänkin asian tehdä näkyväksi, sillä sopimuspalokuntatoiminnan arvoa ja merkitystä ei tuoda riittävästi esille.”

”Usein kuulee mainittavan, että sopimuspalokuntatoiminta on kallista. Sopimuspalokuntatoiminnan kustannukset ovat 14,60 euroa päivää kohti. Kun omarahoitusosuus on yli kymmenen miljoonaa euroa, voitaisiin kiihkottomasti arvioida, onko tämä kallista. Toivoisin, että tälle pyyteettömälle toiminnalle annettaisiin enemmän arvoa”, Isto Kujala toteaa.

Hämeenlinnan VPK hankki oman auton

Oma varainhankinta on palokuntayhdistyksissä jossain määrin motivoiva tekijä sillä käytettävä kalusto, omat autot ja oma paloasema koetaan useasti toimintainnostusta lisäävänä tekijänä.

Palokunnat saavat avustuksia myös alueensa hyväntekeväisyysjärjestöiltä.

Hämeenlinnan VPK hankki itselleen uuden vahingontorjuntayksikön.

Hämeenlinnan VPK hankki äskettäin uuden vahingontorjuntayksikön, jonka hankintahinta oli noin 150000 euroa. Osa rahoitettiin sopimuskorvauksista saaduilla rahoilla, osa Palosuojelurahaston avustuksella ja osa Hämeenlinnan kaupungilta saadulla lainalla. Hämeenlinnan VPK:n saaman peruskorvauksen lisäksi palokuntalaisille maksetaan henkilökohtainen korvaus hälytystoimintaan osallistumisesta. Jokainen on osoittanut henkilökohtaisen korvauksen myös palokuntayhdistyksen käytettäväksi. Tällä rahalla hankittiin nyt uusi vahingontorjuntayksikkö.

”Halusimme hankkia meille juuri sopivan kaluston”, sanoo puheenjohtaja Juha Hirvonen.

Isto Kujala toteaa kuitenkin, että lähtökohtaisesti pelastuslaitosten tulee vastata kaikista pelastustoimen ja palokuntatoiminnan kustannuksista.

”Tässä näkyy selvästi pelastustoimen resurssien riittämättömyys, joka on tullut esiin myös sopimuspalokuntabarometri -kyselyjen tuloksista. Kyselyt osoittavat, että jopa lakisääteisiä työturvallisuusasioita ei pelastustoimessa voida kunnolla hoitaa rahan vähyydestä johtuen. Kuorma-autokortin kustannuksista ei haluta edes keskustella.”

”Vastuuntuntoinen pelastustoimen sopimushenkilöstö joutuu venymällä paikkaamaan tätä resurssivajetta, jopa kustantamalla omin varoin pelastustoimen hankintoja.”

Jatkuva oman varainhankinnan tarve rasittaa Kujalan mukaan myös sopimuspalokuntien jäsenhankintaa.

Kujala toivoo, että vaalikeskusteluissa nousee esiin myös pelastustoimen riittämättömät toimintaedellytykset. Suomessa on erittäin harva paloasemaverkosto, joka uhkaa rapautua riittämättömistä toimintaedellytyksistä johtuen.

Mallia puolustushallinnosta

Toiminnanjohtaja Isto Kujala muistuttaa, että sopimuspalokunnat tekevät yhteiskunnan eteen paljon arvokasta työtä, jonka ne rahoittavat omasta pussistaan.

Hän toivoo myös, että vastuulliset pelastustoimen päättäjät nostaisivat sopimuspalokuntatoiminnan merkityksen paremmin esille. Mallia pitäisi hänen mielestään ottaa puolustushallinnosta.

”Siellä todetaan, että yleisestä asevelvollisuudesta pitää huolehtia. Samalla tavalla huolenpitoa vaatii sopimuspalokuntavelvollisuus.”

”Jos todetaan, ettei ole riittävästi rahaa, pitää tehdä päättäjille tiettäväksi, että sen ylläpitämiseksi ja säilyttämiseksi tarvitaan tietty määrä rahaa. Lakisääteiset asiat on ensimmäiseksi saatava kuntoon.”

”Pelastustoimessa pitäisi paremmin kertoa, että ilman tätä joukkoa ei pärjätä eikä mikään saa uhata sopimuspalokuntatoimintaa.”

”Suomessa on ollut jo vuosikymmeniä selvästi näkyvissä asukkaiden muutto maaseudulta kasvukeskuksiin. Muuttoliike rasittaa maaseudun palokuntia ja vaikeuttaa jäsenhankintaa. Yhteiskunnan kehityksestä johtuen pelastustoimessa tarvittavaa tekniikkaa ja menetelmiä olisi tullut kehittää vähemmän henkilöitä ja fyysisyyttä vaativaksi. Tällaista kehitystyötä ei pelastustoimessa ole oikeastaan tehty, riittämättömistä resursseista johtuen. Tutkimus ja kehitystyön tulokset eivät näy palokunnissa juuri ollenkaan.”

Pelastustoimen riittävät resurssit on Kujalan mukaan huomioitava myös uuden hallituksen ohjelmassa.

Teksti: Esa Aalto
Kuvat: Teemu Heikkilä, Toni Thomenius, Esa Aalto