Sopimuspalokunnat 16.8.2021

Sopimuspalokunnilta kehuja, mutta myös harmistusta pelastuslaitoksen toiminnasta Kalajoen maastopalossa

Olosuhteet alueella olivat vaikeat. Maasto oli enimmäkseen turvemaata. Maastopalo oli liki 300 hehtaarin suuruinen ja kesti yli viikon.

Olosuhteet alueella olivat vaikeat. Maasto oli enimmäkseen turvemaata. Maastopalo oli liki 300 hehtaarin suuruinen ja kesti yli viikon.

Kalajoen maastopalon jälkivartiointi siirtyi viime viikolla pelastuslaitokselta maanomistajille. Akuutti tilanne on ohi Pohjois-Pohjanmaalla, ja on aika kysyä, mitä opittavaa noin 300 hehtaarin palosta on pelastustoimelle.

Lue lisää: Kalajoen maastopalo on rauhoittumaan päin – massiivinen palo sai liikkeelle koko maan pelastustoimen

”Olisi jonkin sortin tyhmyyttä sanoa, ettei tästä ole mitään opittavaa. Sitä pitää itse kunkin miettiä omalta sektoriltaan”, sanoo Jokilaaksojen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jarmo Haapanen.

”Toki ollaan käyty jo sellaista keskustelua, että tämä maastopalo ei tule olemaan viimeinen tällainen Suomessa. Nyt pitää käydä omaa sisäistä kriittistä keskustelua, arvioida asioita. Luulen, että ilmi tulee erilaisia kehittämiskohteita. Pyrimme kokoamaan jonkinasteista palautetta mahdollisimman pian ja saavuttamaan heidät, jotka ovat olleet auttamassa meitä.”

Muonitukselle ja majoitukselle kiitosta

Maastopalo jää historiaan paitsi yhtenä Suomen suurimmista maastopaloista, myös siksi, että tehtävään hälytettiin apuun historiallisen laaja joukko eri tahoja. Kentällä työskenteli henkilöstöä kaikista Suomen pelastuslaitoksista ja niiden tehtävään kokoamista sopimuspalokunnista. 

Kauniaisten VPK:n varapäällikkö Veikko Pullinen kertoo, että paikalle matkasi kahdessa eri osastossa torstain ja perjantain aikana yhteensä liki 40 palokuntalaista Espoon, Kirkkonummen ja Lohjan alueilta. Pullinen kuvailee aluetta äärettömän laajaksi verrattuna siihen, millaisia maastopalot Länsi-Uudellamaalla, kuten Nuuksiossa, ovat. Hän kiittää erityisesti majoitusta ja muonitusta Kalajoella. Pullinen arvioi, että myös johtaminen tilannepaikalla sujui hyvin.

Sopimuspalokuntalaisten kohtelu harmittaa

Joillakin Jokilaaksojen alueen omista sopimuspalokunnista on myös kritisoitavaa tilanteen hoitamisesta. 

”Sopimuspalokuntalaiset kokevat harmistusta siitä, kuinka heitä on kohdeltu. Ei ole arvostettu sitä, että vapaaehtoisesti tullaan uhraamaan oma aika ja yöunet. Harmittaa, että tilanteen johto on joutunut turvautumaan koviinkin keinoihin”, summaa yhden sopimuspalokunnan päällikkö ja luottamustehtävissä toimiva henkilö. Hän ei halua nimeään julki, sillä hänen mukaansa pelastuslaitoksen johdon ja sopimuspalokuntien välinen tilanne on kireä. Hän haluaa silti tuoda julki sopimuspalokuntalaisten kokemuksia.

Enemmän sopimuspalokuntien kokemuksista ja pelastuslaitoksen näkökulmasta seuraavassa Pelastustiedossa, joka ilmestyy 25. elokuuta!

Teksti: Kaisu Puranen

Kuva: Jokilaaksojen pelastuslaitos

Lue lisää