Sopimuspalokuntalaiset tarvitsisivat hälytysjärjestelmäänsä roimia parannuksia tai kokonaan uuden järjestelmän. Esimerkiksi Virve-puhelimia he eivät useimmiten voi kantaa mukanaan.
Sopimuspalokunnat täydentävät virallista Erica-järjestelmää kukin tavallaan. Alalle tarvittaisiin toimintavarma, kaksisuuntainen järjestelmä.
Sopimuspalokuntien hälyttämiseen käytettävä järjestelmä kaipaisi monia perusteellisia parannuksia. Tällä hetkellä hälyttäminen tapahtuu hätäkeskusjärjestelmä Erican ja yksityisen teleoperaattorin joukkohälytysten avulla.
”Erica välittää hälytysviestin Alerta-palvelun kautta teleoperaattorille, jossa varsinainen palvelu tuotetaan. Teleoperaattorilta viesti lähetetään televerkkoa pitkin sopimuspalokuntalaisille”, kertoo Hätäkeskuslaitoksen hätäkeskustietojärjestelmän pääkäyttäjä Mika Taavitsainen.
Pelastuslaitos määrittelee Erican eri hälytysvasteisiin liitetyt sopimuspalokuntien yksiköt, ja yksiköihin nimetyt henkilöt saavat joukkohälytyksen joko robottipuheluna tai tekstiviestinä.
”Tämä on se virallinen hälyttämismuoto, jonka kustannuksista vastaa toistaiseksi Hätäkeskuslaitos”, sanoo Suomen Sopimuspalokuntien Liiton järjestöpäällikkö Aleksi Peurala.
Erica ja joukkohälytykset eivät ole ainoa tapa, jolla sopimuspalokuntalaiset hälytetään tehtäville. Monet palokunnat ja pelastuslaitokset ovat itse täydentäneet järjestelmää eri tavoin.
Peurala mainitsee vanhimpana tekniikkana VHF-verkon henkilöhakulaitteet. Virve-viranomaisverkosta pystytään poimimaan tietyt hälytystiedot VHF-verkkoon.
”Paloaseman katolla olevat tukiantennit hälyttävät VHF-signaalia viiden–kymmenen kilometrin säteellä, ja vastaanotin, eli VHF-henkilöhakulaite poimii sen”, Peurala kertoo.
Järjestelmä on sopimuspalokunnille itselleen kallis investointi ja ylläpidettävä, mutta toisaalta toimintavarma, vaikka gsm-verkko menisi nurin.
Sovellusten hyvä puoli on kaksisuuntaisuus
Palokunnat käyttävät hälytyksissä paljon myös erilaisia mobiiliapplikaatioita, jotka poimivat hälytystiedon Hätäkeskuksen tekstiviestistä tai Virve-verkosta. Tällaisia sovelluksia ovat esimerkiksi Secapp, Osaava ja palokunnassa kehitetty AsemaApp.
Mobiilisovellusten hyvä puoli on kaksisuuntaisuus: palokuntalainen voi kuitata niihin, pääseekö hälytykselle ja milloin on tulossa. Näin palokunta itse on kartalla siitä, moniko hälytykselle on tulossa. Pelastuslaitoksesta riippuu, onko se mukana tällaisessa sovelluksessa, ja näkeekö laitoksen tilannekeskus, kuinka paljon sopimuspalokuntalaisia on käytettävissä. Applikaatioiden kustannukset maksaa joko palokunta tai pelastuslaitos.
Peuralan kokemusten mukaan Erica-pohjainen, virallinen hälytysjärjestelmä ei aina ole kovin toimintavarma. Hänen mukaansa järjestelmässä oli merkittäviä toimintahäiriöitä ja epävarmuuksia viiden päivän ajan syyskuun puolivälissä.
”Pelastustoimen suurimman resurssin hälyttäminen ei voi perustua järjestelmään, jonka toiminta on yhtäkkiseltään viisi päivää epävarmaa”, Peurala painottaa.
Virve-puhelimia sopimuspalokuntalaiset eivät useinkaan voi kantaa mukanaan, koska monen pelastuslaitoksen päätöksen mukaan niitä ei saa viedä pois paloautosta.
Erica joutuu aina syntipukiksi
Mika Taavitsainen kertoo, että syyskuussa Erica-järjestelmän häiriöitä oli kaksi, joista toinen kesti noin 14 tuntia, ja toinen muutamaa päivää myöhemmin noin kuusi tuntia.
”Häiriöt ovat olleet teleoperaattorin päässä.”
Taavitsainen muistuttaa, että vika voi olla muuallakin kuin Ericassa, vaikka Erica joutuu lähes aina syntipukiksi. Kaikki järjestelmän osatekijät voivat olla syypäitä esimerkiksi siihen, etteivät viestit mene perille. Ongelma voi olla esimerkiksi televerkossa, teleoperaattorin palvelussa, Alertan palvelussa tai itse Ericassa.
Erica on kuitenkin toiminut sillä luotettavuudella, kuin mihin järjestelmä on rakennettukin.
”Järjestelmänä se on ollut äärimmäisen vakaa, ja toiminut todella hyvin suhteessa laajuuteensa. Meillä on myös varajärjestelmiä.”
”Häiriöitä on ollut, ja niitä on odotettavissa vastaisuudessakin, koska myöskään Erica ei ole täydellinen järjestelmä. Häiriöihin suhtaudutaan aina vakavasti. Niiden selvittäminen on osa päivittäistä työtämme.”
Myös Taavitsainen toivoo, että sopimuspalokuntalaisten hälytysjärjestelmä kehittyisi.
”Tässä olisi yhteisen kehittämisen paikka. Onko enää nykypäivää, että hälytetään tekstiviestein tai puhelinsoitoin?”
Toiveissa kaupallinen mobiiliapplikaatio
Erityisesti pelastustoiminnan johtajan olisi tärkeää tietää, ovatko sopimuspalokuntalaiset saaneet hälytyksen ja paljonko heitä tulee tehtävälle.
”Kyllä me kaipaamme sellaista informaatiota Suomessa, ja sitä pitäisi lähteä kehittämään kansallisesti”, Taavitsainen sanoo.
Aleksi Peurala sanoo, että järjestelmän pitäisi olla valtakunnallisesti yhtenäinen ja kaksisuuntainen. Tällöin palokuntalaiset voisivat ilmoittaa, pääsevätkö ylipäätään tehtäville, ja sopimuspalokuntien resurssi olisi pelastuslaitoksenkin tiedossa.
”Se voisi olla jokin kaupallinen mobiiliapplikaatio. Toivon, ettei lähdettäisi välttämättä kehittämään mitään uutta. Olemassa olevia, toimivia järjestelmiä on, ja niitä tarvittaessa hieman muokkaamalla vältyttäisiin mahdolliselta kalliilta epäonnistumiselta.”
Peurala muistuttaa, että Suomesta, ja myös ulkomailta löytyy useita turvaluokiteltuja, sertifioituja toimittajia.
Peurala ehdottaa, että hälytysjärjestelmässä olisi hyvä olla myös reaaliaikainen paikkatieto palokuntalaisen luvalla.
”Näin mahdollistettaisiin reaaliaikainen valmiuden ylläpito.”
Teksti: Kaisu Puranen
Kuva: Kimmo Kaisto
