Sopimuspalokunnissa toimii myös paljon sellaisia, jotka saavat henkilökohtaisen korvauksen. Työttömyyskorvauksessa ollut 300 euron suojaosa poistuu nyt.
Työttömyysturvaan tuli 300 euron suojaosa reilu vuosikymmen sitten, jolla haluttiin erityisesti turvata työttömäksi joutuneen palokuntatoiminnassa mukana olevan henkilökohtainen palkkiotaso ja saada erityisesti harvaan asutuilla alueilla tarvittavat voimavarat pysymään mukana toiminnassa.
Hallituksen ohjelman keskeinen tavoite on työllisyyden parantaminen ja tämän tavoitteen esteiden purkaminen. Nyt sen kohteeksi joutuu myös työttömyysturvan suojaosa, joka poistuu 1.4. Esimerkiksi Pohjois-Savon pelastuslaitoksen alueella on nelisensataa henkilökohtaisen korvauksen saavaa sopimuspelastajaa ja heidän määränsä on viime vuosina ollut laskusuunnassa. Pelastusjohtaja Jukka Koponen pelkää, että kehityssuunta ei ainakaan parane tämänkään muutoksen takia.
Kansanedustaja Paula Werning (sd.), joka on myös Suomen Sopimuspalokuntien liiton puheenjohtaja kysyi kirjallisessa kysymyksessään, miten hallitus aikoo varmistaa sopimuspalokuntatoiminnan jatkuvuuden ja säilyttää sen merkityksen osana Suomen perusturvallisuutta ottaen huomioon työttömyysturvan suojaosan poistosta aiheutuvat vaikutukset ja haasteet muun muassa työttömien sopimuspalokuntalaisten osallistumiseen pelastustoiminnassa.
Werning kysyi myös, onko hallitus tehnyt selvitystä siitä, miten työttömyysturvan suojaosan poisto vaikuttaa sopimuspalokuntalaisten osallistumiseen pelastustoimintaan Suomessa ja millaisia vaikutuksia sillä on pelastusvalmiuteen eri alueilla. Hän perää myös, onko harkittu vaihtoehtoisia ratkaisuja, jotka mahdollistaisivat ja kannustaisivat erilaisissa sosioekonomisessa asemissa olevien sopimuspalokuntalaisten osallistumista pelastustoimintaan ilman, että heidän toimeentulonsa vaarantuisi.
Yhdenvertaisuus huomioitava
Työministeri Arto Satosen (kok.) vastauksessa perustellaan suojaosasta luopumista keinona edistää hallitusohjelman tavoitetta yksinkertaisemmasta ja työhön kannustavammasta sosiaaliturvasta. Erityisesti halutaan työnhakijoita kokoaikatyöhön ja ottamaan vastaan lisätyötunteja, mutta myös osa-aikatyön ja keikkatyön vastaanottaminen ja tekeminen ovat jatkossakin hyvä vaihtoehto täydelle työttömyydelle, koska vain puolet saadusta tulosta pienentää etuutta. Työministerin vastauksessa todetaan, että lisäksi osa-aikaisesti työskentely hidastaa ansiopäivärahan enimmäisajan kulumista. Suojaosan poisto on Satosen mukaan myös askel kohti hallitusohjelman mukaisen yleistuen valmistelua.
Ministeri huomauttaa vastauksessaan, että työttömyysturvajärjestelmässä työttömiä ei ole lähtökohtaisesti asetettu sen perusteella erilaiseen asemaan, mistä työstä heidän ansaitsemansa tulo on peräisin. Pääsääntönä on, että erilaiset työstä saatavat verotettavat tulot ovat keskenään samanlaisessa asemassa. Yhdenvertaisuusnäkökulman kannalta ei ole perusteltua, että joitakin verotettavia tuloja jätettäisiin sovittelussa huomioon ottamatta tehdyn työn laadun tai työn tekemisen kohteen perusteella. Sopimuspalokuntatyön lisäksi on muitakin tehtäviä, jotka ovat yhteiskunnan turvallisuuden ja kansalaisten terveyden kannalta tärkeitä, vastauksessa todetaan.
Työministeri painottaa, että hallitus tunnistaa sopimuspalokuntalaisten työn yhteiskunnallisen merkittävyyden. Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut siihen, että sopimuspalokuntien asema ja toimintakyky turvataan. Käytännössä tähän vaikutetaan ohjauksen keinoin huolehtimalla kansallisella tasolla yleisistä puitteista, joilla sopimuspalokuntatoiminnan menestyksellisyys voidaan turvata.
Lopuksi vastauksessa todetaan, että sisäministeriö tulee asettamaan sopimuspalokuntatoiminnan kansallisen yhteistoimintaryhmän tai vastaavan kokoonpanon, jonka tehtävänä on laatia sopimuspalokuntatoiminnan kansallinen kehittämisohjelma. Lisäksi suojaosan poiston vaikutuksia seurataan.
Ei ole ansiotyötä
Suomen Sopimuspalokuntien Liiton mielestä sopimuspalokuntatoiminta ei ole verrattavissa ansiotyöhön, koska sopimuspalokuntatyötä ei tehdä osana ammattia vaan työ tehdään hälytysluonteisesti, eikä palokuntalaisen toimeentulo voi olla sopimuspalokuntatyön varassa. Liitto katsookin palokuntatyöstä mahdollisesti maksettavan korvauksen olevan yksi motivointitekijä.
Suojaosan poistaminen aiheuttaa liiton mielestä sen, että työtön osallistuessaan sopimuspalokuntatoiminnassa hälytystehtäviin samalla saattaa menettää osan työttömyyskorvauksestaan, millä tietenkin on motivaatiota jokseenkin heikentävä vaikutus, joten hän todennäköisesti jättää hälytystehtävät käymättä. Siten pelastustoimi menettää etenkin päivälähtöjä ajatellen erityisen arvokkaan resurssin.
Teksti: Esa Aalto Kuva: Pelastustiedon arkisto
