Suomessa on kuusi hätäkeskusta. Valtion talousarviossa varataan nyt rahat, jotka riittävät henkilöstö palkkamenoihin. Muuhun rahaa ei ilman lisätalousarviota riitäkään.
Hätäkeskustoimintaan esitetään valtion ensi vuoden budjetissa 1 miljoonan euron määrärahaa. Kehyksissä olevan 1,75 miljoonan euron lisäksi sillä pystytään turvaamaan hätäkeskustoiminnan henkilöstöresurssit. Rahoitus menee myös hätäkeskuspäivystäjien koulutusmäärien lisäämisen tuomiin kustannuksiin.
Hallitus aikoo kehyskaudella osoittaa hätäkeskustoimintaan 1,5 miljoonaa euroa vuodelle 2021. Sen jälkeen rahoitusta lisätään asteittain 2,5 miljoonaan euroon kehyskauden lopussa vuonna 2023.
”Hätäkeskustoiminnan henkilöresurssien vähimmäistasoksi on päätetty 630 henkilötyövuotta, mutta tällä hetkellä ollaan alle 600:n. Toivottavasti tällä rahoituksella pystymme palkkaamaan lisää henkilöstöä”, sanoo hätäkeskuspalveluiden johtaja Marko Nieminen.
Tällä hetkellä rahat eivät riitä esimerkiksi hätäkeskustietojärjestelmän kehittämiseen ja ylläpitokuluihin.
”Esimerkiksi viranomaisten yhteistä kenttäjärjestelmä Kejo-hankkeen rajapintaa ei voida toteuttaa eikä pystytä hankkimaan lisää työasemia eri viranomaisten tilanne- ja johtokeskuksiin”.
Marraskuun alussa eläkkelle jäävä Hätäkeskuslaitoksen johtaja Martti Kunnasvuori toteaa, että hätäkeskustoiminta on koko olemassaolonsa aikana elänyt rahoituksen suhteen kädestä suuhun. Hänen mukaansa toiminta vaatisi noin kahdeksan miljoonan euron tasokorotuksen, jotta toimintaa voitaisiin kehittää pitkäjänteisesti.
Hätäviestiliikenteen turvallisuus ja siihen varautuminen vaativat myös voimavaroja.
Hallitus esittää vuoden 2020 talousarviossa sisäministeriön pääluokkaan yhteensä noin 1,5 mrd. euroa, mikä on 22,7 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Sisäministeriön hallinnonalan budjetti laskee hallituskaudella hieman ollen vuonna 2023 noin 1,48 mrd. euroa. Eduskunta päättää joulukuussa vuoden 2020 talousarviosta.
Teksti: Esa Aalto
Kuva: Kimmo Kaisto
